Digitaalinen suvereniteetti: Euroopan haasteet ja mahdollisuudet
Digitalisaation edetessä yksi sen keskeisistä kysymyksistä on digitaalinen suvereniteetti, eli kyky hallita ja suojata omia digitaalisia resursseja ja dataa. Euroopalle digitalisaatio tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia pyrittäessä saavuttamaan digitaalista suvereniteettia. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä, missä data toimii uutena öljynä ja teknologiset innovaatiot muokkaavat taloutta ja politiikkaa.
Amerikkalaiset lait ja Euroopan digitaalisen suvereniteetin dilemma
Digitalisaation myötä Euroopan digitaalisen suvereniteetin tiellä on Yhdysvaltojen CLOUD-laki vuodelta 2018. Tämä laki antaa Yhdysvaltain viranomaisille oikeuden vaatia Yhdysvalloissa toimivilta teknologiayrityksiltä pääsyä dataan, riippumatta siitä, missä päin maailmaa kyseinen data fyysisesti sijaitsee. Tämä lainsäädäntö on suorassa ristiriidassa Euroopan unionin tietosuojalainsäädännön, erityisesti Yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR), kanssa, joka korostaa yksityisyyden suojaa ja datan hallintaa digitalisaation aikakaudella.
Yhdysvaltain viranomaisten määräykset sisältävät usein salassapitovelvoitteen, joka estää palveluntarjoajaa informoimasta asiakastaan siitä, että heidän dataansa on käsitelty. Digitalisaation kehittyessä, vaikka teknisiä ratkaisuja, kuten salaus, ehdotetaankin ongelman ratkaisemiseksi, niiden tehokkuus on kyseenalainen, jos salausavaimet ovat Yhdysvalloissa toimivan palveluntarjoajan hallussa.
Markkinavoimat ja Euroopan itsenäisyyden haasteet digitalisaation aikakaudella
Markkinavoimat voivat haastaa Euroopan organisaatioiden pyrkimykset digitalisaation myötä suosia eurooppalaisia palveluntarjoajia. Esimerkiksi Hollannissa tapahtunut amerikkalaisen IT-palvelujätin Kyndryl ja hollantilaisen pilvipalveluiden tarjoajan Solvinityn kauppa vuonna 2025 oli ”epämiellyttävä yllätys” monille Solvinityn julkishallinnon asiakkaille. He olivat valinneet Solvinityn vähentääkseen riippuvuuttaan amerikkalaisista yrityksistä ja välttääkseen CLOUD-lain riskit, jotka voivat heikentää digitaalista suvereniteettia.
Kuitenkin digitalisaation myötä joitakin hallituksia on onnistunut ottamaan käyttöön ratkaisuja IT:n hallinnan palauttamiseksi. Esimerkiksi Itävallan ja Ranskan hallitukset ovat toteuttaneet eurooppalaisiin teknologioihin perustuvia ratkaisuja parantaakseen digitaalista suvereniteettiaan.
Avaimet Euroopan digitaalisen suvereniteetin vahvistamiseen
Digitalisaation edetessä on selvää, että Euroopan on mahdollista vahvistaa digitaalista suvereniteettiaan omaksumalla avoimen lähdekoodin teknologiat, tukemalla paikallisia yrityksiä ja investoimalla omiin digitaalisiin infrastruktuureihin. Tämä vaatii laajempaa yhteistyötä, strategista suunnittelua ja pitkäjänteisiä investointeja. Digitalisaation hyödyntämisen ja digitaalisen osaamisen kehittämisen kautta Eurooppa voi paitsi edistää digitaalista suvereniteettiaan, myös vahvistaa asemaansa globaalissa digitaalisessa taloudessa.
Digitalisaation edistäminen ja digitaalisen suvereniteetin vahvistaminen on monimutkainen ja haastava tehtävä, mutta välttämätön Euroopan taloudellisen ja poliittisen itsenäisyyden kannalta. Euroopan on jatkettava panostustaan digitalisaatioon, säilyttäen avoimen mielen uusille teknologisille innovaatioille ja yhteistyömahdollisuuksille.
