Sisältömarkkinointi B2B-teknologiayrityksille: Strategia ja mittarit 2026

B2B-teknologiayritykset, jotka panostavat sisältömarkkinointiin, saavat OECD:n digitaalitalousraportin mukaan 3,2-kertaisen tuoton perinteiseen outbound-myyntiin verrattuna. Suomalaisessa teknologiasektorissa tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että hyvin suunniteltu sisältöstrategia voi pudottaa asiakashankinnan kustannuksia merkittävästi samalla kun se rakentaa brändiasemaa pitkäjänteisesti. Silti vain noin 37 prosenttia suomalaisista B2B-teknologiayrityksistä on dokumentoitu sisältöstrategia, Eurostatin digitaalitalouskatsauksen 2025 perusteella arvioituna.

Mitä on B2B-sisältömarkkinointi teknologia-alalla?

B2B-sisältömarkkinointi tarkoittaa arvoa tuottavan sisällön luomista ja jakamista, jonka tavoitteena on houkutella, sitouttaa ja muuttaa kohdeyritykset asiakkaiksi. Teknologia-alalla tämä on erityisen haastavaa, koska ostoprosessit ovat pitkiä, ostopäätöksiin osallistuu useita sidosryhmiä ja tuotteet ovat usein monimutkaisia. Hyvä sisältö selittää teknisiä konsepteja selkeästi, auttaa potentiaalisia asiakkaita tunnistamaan tarpeensa ja rakentaa luottamusta ennen myyntivaihetta.

Teknologiayrityksen sisältö jakautuu tyypillisesti kolmeen kategoriaan: tietoisuutta rakentava sisältö (blogit, tutkimukset, webinaarit), harkintaa tukeva sisältö (tapaustutkimukset, vertailut, demot) sekä päätöksentekoa edistävä sisältö (ROI-laskurit, pilottiehdotukset, referenssit). Jokainen kategoriatyyppi palvelee eri vaihetta ostajamatkalla, ja niiden tasapainottaminen on sisältöstrategian ydinkysymys.

B2B-ostopolku teknologia-alalla: miksi se on erilainen?

Teknologiayrityksen B2B-ostoprosessi poikkeaa merkittävästi kuluttajakaupasta. Tyypilliseen päätöksentekoon osallistuu Gartner Research -tutkimuslaitoksen arvion mukaan 6–10 sidosryhmän edustajaa, ja ostosykli kestää usein puolesta vuodesta yli vuoteen. Tämä tarkoittaa, että sisältömarkkinoinnin tulee tavoittaa samanaikaisesti tekninen asiantuntija, talousjohtaja ja liiketoimintapäättäjä, joilla kaikilla on erilainen tiedontarve ja erilainen tapa kuluttaa sisältöä.

Pohjoismainen, erityisesti suomalainen ostokulttuuri korostaa luottamuksen rakentamista ja faktapohjaista viestintää. Liioiteltu markkinointikieli kääntyy usein itseään vastaan: suomalaiset B2B-päättäjät arvostavat rehellisyyttä, konkreettisia lukuja ja vertaistodistuksia. Tämä tekee referenssitarinoista ja dataan nojaavista tapaustutkimuksista erityisen tehokkaita sisältömuotoja Suomen markkinoilla.

Sisältömarkkinoinnin historia B2B-teknologiassa

B2B-sisältömarkkinoinnin juuret ulottuvat 1990-luvun loppuun, jolloin teknologiayritykset alkoivat julkaista verkkosivustoillaan tuotedokumentaatiota ja teknisiä artikkeleita potentiaalisten asiakkaiden kouluttamiseksi. Varhaiset adoptoijat, kuten IBM ja Oracle, huomasivat, että asiantuntijasisältö toi sivustoille hakukoneliikennettä ja rakensi asemaa alan auktoriteettina. Suomessa vastaava kehitys käynnistyi noin 2005–2008, kun kotimaiset ohjelmistoyritykset kuten Basware ja F-Secure alkoivat panostaa verkkosisältöön.

2010-luvulla sosiaalinen media, erityisesti LinkedIn, muutti B2B-sisältömarkkinoinnin perustan. Sisältö siirtyi verkkosivustoilta syötteisiin ja ryhmiin, ja henkilöbrändit nousivat yritysbrändin rinnalle. Suomalaisessa kontekstissa tämä näkyi siinä, että teknologiayritysten toimitusjohtajat ja asiantuntijat alkoivat aktiivisemmin jakaa näkemyksiään julkisesti. Vuosikymmenen lopussa data-analytiikka teki sisältömarkkinoinnista mitattavampaa ja strategisempaa.

Vuosina 2023–2026 generatiivinen tekoäly on muuttanut alan uudelleen. Sisällöntuotannon nopeus on kasvanut dramaattisesti, mutta samalla sisällön laatu ja aitous ovat nousseet erottautumistekijöiksi. AI-työkalut digitaalisessa markkinoinnissa ovat nykyään välttämättömiä, mutta ne eivät korvaa strategista ajattelua ja toimialaosaamista.

Tehokkaimmat sisältömuodot B2B-teknologiayrityksille

Kaikki sisältömuodot eivät toimi yhtä hyvin B2B-teknologiakontekstissa. Reuters Institute for the Study of Journalism -tutkimuksen mukaan pitkät asiantuntija-artikkelit ja tutkimusraportit generoivat eniten liidejä ja rakentavat parhaiten luottamusta päättäjien silmissä. Lyhyet blogitekstit sopivat parhaiten hakukoneliikenteen houkutteluun ja brändin näkyvyyden kasvattamiseen.

Teknologiayrityksen paras myyjä on sisältö, joka vastaa asiakkaan kysymykseen ennen kuin hän edes soittaa.

Lähde: Reuters Institute Digital Report 2025, Euroopan komissio Digital Markets Act -taustatutkimus 2024

Tapaustutkimukset ovat suomalaisten B2B-teknologiayritysten tärkein sisältöase. Konkreettinen, luvuilla ja asiakkaan äänellä kerrottu tarina on vakuuttavampi kuin mikään markkinointiteksti. Hyvin rakennettu case study kertoo asiakkaan tilanteen ennen ratkaisua, kuvaa toteutuksen haasteet ja esittää selkeästi mitattavat tulokset. Esimerkiksi Supermetrics, Wolt ja Siili Solutions ovat käyttäneet asiakastarinoita tehokkaasti kansainvälisen kasvun tukena.

Webinaarit ja podcastit ovat nousseet erityisen tärkeiksi pohjoismaisten päättäjien tavoittamisessa. LinkedIn-data osoittaa, että pohjoismaiset B2B-ammattilaiset kuluttavat enemmän pitkämuotoista audio- ja videosisältöä kuin eurooppalaiset kollegansa keskimäärin. Webinaariformaatti antaa lisäksi mahdollisuuden kerätä arvokasta tietoa osallistujien kiinnostuksista ja valmiuksista ostopäätökseen.

Sisältöstrategian rakentaminen B2B-teknologiayritykselle

Toimiva sisältöstrategia alkaa kohderyhmän syvällisestä ymmärtämisestä. B2B-teknologiayrityksen ostajapersoonat ovat usein monimutkaisia: IT-johtaja haluaa teknisiä yksityiskohtia, talousjohtaja kustannushyötyjä ja toimitusjohtaja liiketoimintavaikutuksia. Jokainen persoona tarvitsee oman sisältöpolkunsa, joka ohjaa häntä ostosmatkalla läpi tietoisuuden, harkinnan ja päätöksenteon vaiheista.

Sisältökalenterin rakentaminen on käytännön työkalu strategian toteutukseen. Hyvä kalenteri yhdistää hakusanahakujen perusteella valitut aiheet, toimialan tapahtumasykliin sidotut sisällöt sekä asiakaspolun eri vaiheita tukevat formaatit. Työkalu kuten Notion, Asana tai Linear auttaa pitämään tuotannon aikataulussa ja koordinoimaan tiimin työtä.

Hakukoneoptimointi on B2B-sisältömarkkinoinnin perusta. Pitkähäntäiset, erityiset hakusanat (kuten ”toiminnanohjausjärjestelmä pk-yritys” tai ”pilvipalvelut terveydenhuolto”) tuovat sivustolle laadukkaampaa liikennettä kuin yleiset termit. Lisätietoa hakukonemainonnasta ja optimoinnista saat artikkelista SEO vs SEM suomalaiselle yritykselle.

Sisältömarkkinoinnin mittarit B2B-teknologiassa

Mittaaminen on se, mikä erottaa strategisen sisältömarkkinoinnin satunnaisesta julkaisutoiminnasta. B2B-teknologiakontekstissa mittaristo on rakennettava niin, että se kertoo sekä lyhyen aikavälin aktiivisuudesta että pitkän aikavälin liiketoimintavaikutuksesta. Pelkkä sivuston kävijämäärän seuraaminen ei riitä, jos se ei yhdisty myyntiputkeen.

Mittaristo kannattaa jakaa kolmeen tasoon: sisältötehokkuuden mittareihin (esim. orgaaninen liikenne, aika sivulla, jakamismäärä), liidingeneroinnin mittareihin (esim. lomakkeiden täyttöaste, whitepapereiden lataukset, webinaariin osallistuminen) ja liiketoimintavaikutuksen mittareihin (esim. sisällöstä alkaneet myyntikeskustelut, asiakashankinnan kustannus, elinkaariostot).

Viitteelliset toimialastandardit: OECD Digital Economy Outlook 2025, Eurostat e-Commerce statistics 2024

HubSpot, Marketo ja Salesforce Marketing Cloud ovat yleisimmin käytetyt markkinointiautomaatioalustat suomalaisissa B2B-teknologiayrityksissä. Nämä alustat mahdollistavat liidinpisteytyksen (lead scoring), jolloin sisältöä aktiivisesti kuluttaneet kontaktit nousevat automaattisesti myyntitiimin prioriteettilistalle. Tämä yhdistää sisältömarkkinoinnin ja myynnin toiminnan tehokkaasti toisiinsa.

Sisältömarkkinoinnin ROI mitataan myyntiputkessa, ei klikkimäärissä. Jos sisältö ei ruoki liidejä, strategia kaipaa korjausta.

Tekoäly ja automaatio B2B-sisältömarkkinoinnissa 2026

Generatiivinen tekoäly on muuttanut sisällöntuotannon talousmallin perusteellisesti. Työkalut kuten Anthropicin Claude, OpenAI:n GPT-4o ja Google Gemini mahdollistavat ensimmäisten luonnosten nopean tuottamisen, tutkimusaineiston tiivistämisen ja sisältöideoiden generoinnin murto-osassa aiemmasta ajasta. Suomalaisissa teknologiayrityksissä tekoälyavusteinen sisällöntuotanto on yleistynyt erityisesti englanninkielisen kansainvälisen sisällön tuottamisessa.

Tekoälyn käytöllä on kuitenkin selkeät rajansa B2B-kontekstissa. Toimialaosaaminen, asiakasymmärrys ja aitojen referenssien kerääminen vaativat edelleen ihmisosaamista. AI-generoitu sisältö ilman toimialaasiantuntemusta tunnistetaan yhä useammin, ja se voi vahingoittaa yrityksen uskottavuutta juuri niiden päättäjien silmissä, joita yritys haluaa vakuuttaa. Paras tulos syntyy, kun tekoäly toimii asiantuntijan työvälineenä, ei sen korvaajana.

Markkinointiautomaatio eri muodoissaan on puolestaan täysin välttämätöntä skaalautuvalle B2B-sisältömarkkinoinnille. Sähköpostipolut, liidinpisteytys, dynaaminen sisältö ja CRM-integraatiot tekevät mahdolliseksi sen, että oikea sisältö tavoittaa oikean henkilön oikeaan aikaan. Lisätietoja tekoälyn roolista digitaalisessa markkinoinnissa löytyy artikkelista AI-työkalut ja strategiat 2026.

LinkedIn ja sosiaalinen media B2B-teknologiayrityksille

LinkedIn on ylivoimaisesti tärkein sosiaalisen median kanava B2B-teknologiayrityksille Suomessa ja Pohjoismaissa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 1,4 miljoonaa LinkedIn-käyttäjää, joista merkittävä osa on juuri IT- ja teknologia-alan ammattilaisia ja päättäjiä. LinkedIn-algoritmi suosii erityisesti henkilöbrändeiltä tulevaa sisältöä, mikä tarkoittaa, että yrityksen avainhenkilöiden aktiivisuus alustalla on usein tehokkaampaa kuin pelkästään yrityssivun sisältö.

Tehokkain LinkedIn-strategia B2B-teknologiayritykselle yhdistää yritysnäkyvyyden ja henkilöbrändin rakentamisen. Asiantuntijat jakavat näkemyksiään, toimitusjohtaja kommentoi toimialan kehitystä ja yrityssivu jakaa tapaustutkimuksia ja tutkimuksia. Tämä kolmijako rakentaa luottamusta useasta suunnasta samanaikaisesti. Sosiaalisen median markkinoinnin kustannuksista Suomessa löytyy lisätietoa tästä artikkelista.

Muut kanavat täydentävät LinkedIniä tilanteen mukaan. X (entinen Twitter) säilyttää asemansa teknologia-alan reaaliaikaisissa keskusteluissa, mutta sen merkitys suomalaisessa B2B-kontekstissa on laskenut viime vuosina. YouTube toimii parhaiten teknisten demojen ja webinaaritallenteiden jakamiseen. Podcast-sisältö tavoittaa erityisesti johtajia, joilla on rajallisesti aikaa lukea pidempää sisältöä.

Sisältömarkkinoinnin budjetointi suomalaiselle B2B-teknologiayritykselle

Budjetoinnissa yleisin käytetty viitearvio on, että B2B-yrityksen tulisi käyttää 25–40 prosenttia markkinointibudjetistaan sisältömarkkinointiin. Tilastokeskuksen yritystutkimuksen 2024 perusteella suomalaisten teknologiayritysten markkinointibudjetti on tyypillisesti 3–8 prosenttia liikevaihdosta, kasvuvaiheessa jopa 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä, että 2 miljoonan euron liikevaihdon omaava teknologiayritys voisi käyttää sisältömarkkinointiin 15 000–30 000 euroa vuodessa.

Budjetin jakautuminen sisältömuotojen kesken riippuu yrityksen tavoitteista ja kohderyhmästä. Yleinen jako on noin 40 prosenttia sisällöntuotantoon (kirjoittaminen, videotuotanto, grafiikka), 30 prosenttia jakeluun ja mainontaan (LinkedIn Ads, maksettu näkyvyys), 20 prosenttia teknologiaan (markkinointiautomaatio, CRM) ja 10 prosenttia analytiikkaan ja optimointiin. Resursseja kannattaa myös harkita digitaalisen markkinoinnin perusteiden vahvistamiseen, jos osaaminen on hajanaista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Digitaalinen markkinointi: AI-työkalut ja strategiat 2026
• Digitaalinen markkinointi 2026: Täydellinen opas aloittelijoille
• Sähköpostimarkkinointi ja GDPR: Lainmukainen toteutus suomalaisyrityksille
• SEO vs SEM: Kumpi kannattaa valita suomalaiselle yritykselle 2026?
• Sosiaalisen median markkinoinnin kustannukset Suomessa 2026

Usein kysytyt kysymykset: Sisältömarkkinointi B2B-teknologiayrityksille

Miten aloitan B2B-sisältömarkkinoinnin teknologiayrityksessäni?

Aloita kartoittamalla kohderyhmäsi: ketkä ovat ostajapersoonasi, mitä he haluavat tietää ja millä kanavilla he kuluttavat sisältöä. Sen jälkeen tee hakusana-analyysi, joka paljastaa, mitä potentiaaliset asiakkaasi hakevat verkosta. Rakenna dokumentoitu sisältöstrategia, jossa määritellään sisältömuodot, julkaisutiheys ja vastuuhenkilöt. Aloita pienellä mutta laadukkaalla sisältöpanostuksella, esimerkiksi kahdella blogiartikkelilla kuussa ja yhdellä tapaustutkimuksella kvartaalissa. Mittaa tuloksia alusta asti, jotta tiedät, mikä toimii juuri teidän kohderyhmällenne. Tärkeintä on johdonmukaisuus: säännöllinen julkaiseminen rakentaa uskottavuutta paremmin kuin harvinaiset mutta massiiviset sisältöprojektit.

Kuinka paljon aikaa sisältömarkkinointi vaatii B2B-teknologiayrityksessä?

Realistinen arvio on, että yhden laadukkaan blogiartikkelin tuottaminen vie 4–8 tuntia (sisältäen tutkimuksen, kirjoittamisen, editoinnin ja teknisen optimoinnin). Whitepaper tai tapaustutkimus vaatii tyypillisesti 20–40 tuntia kokonaisuudessaan. Webinaarin valmisteleminen ja tuottaminen vie 15–25 tuntia per tapahtuma. Lisäksi sosiaalisen median ylläpito, analytiikan seuranta ja strategian päivitys vievät kuukausittain 10–20 tuntia. Monissa kasvavissa teknologiayrityksissä järkevä ratkaisu on yhdistää sisäinen asiantuntemus ulkoiseen sisällöntuotantoapuun: sisäiset asiantuntijat tarjoavat substanssin ja ulkoinen copywriter tai toimisto hoitaa viimeistelyn ja julkaisun. Tekoälytyökalut voivat nopeuttaa prosessia merkittävästi, mutta ne eivät poista substanssiosaamisen tarvetta.

Miten B2B-sisältömarkkinoinnin ROI mitataan?

ROI-laskenta edellyttää, että sinulla on selkeä seurantamalli koko myyntiputkelle. Perusvaiheet ovat: 1) seuraa, mistä kanavasta ja sisällöstä liidit tulevat (UTM-parametrit, CRM-attribuutio), 2) laske kunkin liidipalvelun kustannus (sisältömarkkinoinnin kokonaiskustannus / generoitujen liidien määrä), 3) seuraa, kuinka suuri osa sisältöliideistä etenee myyntimahdollisuudeksi ja sulkeutuneeksi kaupaksi, 4) laske sisältömarkkinoinnin tuottama myyntiputken arvo suhteessa investointiin. Tyypillisesti B2B-sisältömarkkinoinnin ROI-mittauksen horisontti on 6–18 kuukautta, koska ostosyklit ovat pitkiä. Hyvä benchmark on, että sisältömarkkinoinnin kautta hankitun asiakkaan elinkaariostot ovat 20–30 prosenttia korkeammat kuin outbound-myynnin kautta hankitun, koska sisältö ennalta kouluttaa asiakkaan.

Mitä hakusanoja B2B-teknologiayrityksen tulisi tavoitella?

B2B-teknologiayrityksen hakusanastrategia rakentuu kolmelle tasolle. Ensimmäinen taso on toimialakohtaiset yleiset hakusanat (esim. ”toiminnanohjausjärjestelmä”, ”kyberturvallisuuspalvelut pk-yritys”), joissa hakuvolyymi on korkea mutta kilpailu kovaa. Toinen taso on ongelmalähtöiset hakusanat (esim. ”miten integroida CRM ERP”, ”pilvimigraatio riskit”), joissa hakija on jo pidemmällä ostopolulla. Kolmas taso on vertailu- ja vaihtoehtohaut (esim. ”Salesforce vs HubSpot”, ”Azure vai AWS suomalaiselle yritykselle”), jotka tavoittavat aktiivisesti vertailevan ostajan. Pitkähäntäiset hakusanat tuovat vähemmän liikennettä mutta parempilaatuisia liidejä. Hakusana-analyysi Google Search Consolen ja Semrushin tai Ahrefsin avulla on ensimmäinen konkreettinen työvaihe strategian rakentamisessa.

Miten GDPR vaikuttaa B2B-sisältömarkkinointiin Suomessa?

GDPR koskee B2B-sisältömarkkinointia erityisesti sähköpostimarkkinoinnin ja evästeiden osalta. Sähköpostimarkkinoinnissa suostumus on hankittava selkeästi, ja kontaktijärjestelmissä on pidettävä kirjaa suostumusten perusteista ja ajoituksista. Käytännössä tämä tarkoittaa double opt-in -menettelyä uutiskirjetilauksissa ja selkeitä tietosuojaselosteita. Evästeiden osalta kolmannen osapuolen seurantaevästeet edellyttävät nimenomaista suostumusta. B2B-kontekstissa on tärkeää huomata, että myös yritysten yhteyshenkilöiden (luonnollisten henkilöiden) tiedot ovat GDPR:n piirissä. Tarkemmin Suomen lainmukaisesta sähköpostimarkkinoinnista löytyy tietoa sähköpostimarkkinointi ja GDPR -artikkelista. Tietosuojavaltuutetun toimisto (tietosuoja.fi) on ensisijainen viranomaislähde tulkintakysymyksissä.

Kannattaako B2B-sisältömarkkinointia ulkoistaa?

Ulkoistaminen sopii parhaiten tilanteisiin, joissa sisäinen osaaminen tai kapasiteetti on riittämätön. Tyypillisiä ulkoistettavia osa-alueita ovat sisällöntuotanto (tekstit, videot, graafit), hakukoneoptimointi, maksettu mainonta ja markkinointiautomaation tekninen ylläpito. Sen sijaan sisältöstrategia, kohderyhmäymmärrys ja tuotesubstanssi kannattaa pitää yrityksen sisällä, koska ulkopuolinen toimisto ei koskaan pääse yhtä syvälle asiakasymmärrykseen kuin oma tiimi. Hybridimalli, jossa sisäinen markkinoija koordinoi ja ulkoinen toimisto tai freelancer tuottaa sisältöä, toimii hyvin kasvavissa suomalaisissa teknologiayrityksissä. Ulkopuolista apua valitessa kannattaa tarkistaa toimiston B2B-teknologiaosaaminen nimenomaisesti, ei vain yleistä markkinointikokemusta.

Miten thought leadership eroaa tavallisesta sisältömarkkinoinnista?

Thought leadership -sisältö on sellaista, joka esittää aidon, perustellun näkemyksen toimialan kehityksestä. Se eroaa tavallisesta sisältömarkkinoinnista siinä, että se ei pyri kuvaamaan omia tuotteita tai palveluita, vaan asemoimaan yrityksen tai sen edustajan toimialan ääneksi. Hyvä thought leadership ottaa kantaa, ennustaa kehityssuuntia, haastaa vakiintuneita käsityksiä tai tarjoaa ainutlaatuista dataa. Esimerkiksi suomalainen kyberturvallisuusyritys WithSecure julkaisee säännöllisesti uhkamaisemaraportteja, jotka saavat laajaa huomiota mediassa ja päättäjien keskuudessa. Thought leadership toimii parhaiten pitkän aikavälin brändinrakennuksessa ja uusien markkina-alueiden avaamisessa. Se vaatii rohkeutta ottaa kantaa, mikä tekee siitä samalla tehokkaampaa kuin neutraali ”meidän tuote on hyvä” -sisältö.

Mitä eroa on B2B- ja B2C-sisältömarkkinoinnilla teknologia-alalla?

B2B-sisältömarkkinointi eroaa B2C-sisällöstä usealla tavalla. Ostopolku on pidempi ja monimutkaisempi, päätöksentekijöitä on useampia ja ostopäätöstä ohjaavat rationaaliset tekijät tunnepitoisten sijaan. Sisällön täytyy olla syvempää ja teknisempää, ja sen täytyy vastata useampaan erilaiseen tietotarpeeseen samassa ostoprosessissa. B2B-sisältö keskittyy ROI:hin, riskin pienentämiseen ja prosessien parantamiseen, kun B2C-sisältö vetoaa enemmän identiteettiin, elämäntyyliin ja välittömään hyötyyn. Volyymit ovat B2B-puolella pienemmät, mutta yksittäisen konversion arvo on huomattavasti suurempi. Tämä tarkoittaa, että B2B-sisältömarkkinoinnissa laatu voittaa määrän, ja yksikin laadukas tapaustutkimus voi tuottaa moninkertaisen arvon suhteessa kymmeneen kevyeen blogipostaukseen.

Lähteet

• Eurostat – Digital economy and society statistics (Euroopan komission virallinen tilastotietokanta digitaalitaloudesta)
• OECD – Digital Economy Outlook 2025 (OECD:n digitaalitalouden kehitystä kuvaava raporttisarja)
• Tilastokeskus – Tietotekniikan käyttö yrityksissä (Suomen virallinen yritystieto- ja teknologiatilasto)
• Reuters – Technology News (teknologia-alan uutisointi ja tutkimusviitteet)
• Tietosuojavaltuutetun toimisto – tietosuoja.fi (viranomaistulkinnat GDPR:stä ja tietosuojalaista Suomessa)
• Euroopan komissio – EU:n tekoälylaki (AI Act) (tekoälyä koskeva EU-sääntely)

IT-insinööri palkka: palkkatasot ja vaikuttavat tekijät 2025