Suomen tietosuojavaltuutetun toimistoon tulee vireille noin 11 000 asiaa vuodessa – ja vuonna 2022 luku oli tarkalleen 11 095 (Valtioneuvoston tiedote 2023). Tämä kertoo siitä, että suomalaiset osaavat vaatia oikeuksiaan yhä aktiivisemmin, ja viranomainen on keskeinen osa jokaisen yrityksen ja kansalaisen tietosuoja-arkea. Jos organisaatiosi käsittelee henkilötietoja tai olet itse kokenut oikeuksiesi loukkauksen, tietosuojavaltuutetun toimisto on se taho, jonka kanssa tulet tekemisiin.
Mikä tietosuojavaltuutetun toimisto on?
Tietosuojavaltuutetun toimisto (ruotsiksi dataombudsmannens byrå) on Suomen kansallinen tietosuojaviranomainen. Se toimii oikeusministeriön hallinnonalalla ja valvoo tietosuojalainsäädännön noudattamista koko maassa. Toimiston tehtävät perustuvat EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR) sekä kansalliseen tietosuojalakiin (1050/2018). Toimisto sijaitsee osoitteessa Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki, ja sen virallinen sähköpostiosoite on [email protected].
Toimiston johdossa on tietosuojavaltuutettu, jonka nykyinen haltija on oikeustieteen tohtori Anu Talus, joka aloitti tehtävässä 1.11.2020 (Wikipedia: Tietosuojavaltuutettu). Apulaistietosuojavaltuutettuna toimii Heljä-Tuulia Pihamaa. Toimiston Y-tunnus on 3436631-8.
Toimiston historia ja kehitys
Tietosuojavaltuutetun virka Suomessa perustettiin henkilörekisterilain myötä 1980-luvulla, kauan ennen EU:n GDPR-aikaa. Toimisto on kasvanut merkittävästi: vuonna 2017 sen vahvuus oli noin 21,5 henkilötyövuotta, mutta jo tuolloin arvioitiin, että lisätarve olisi vuoteen 2019 mennessä 16,5 henkilötyövuotta (Yle 2017). GDPR:n voimaantulon myötä vuonna 2018 toimiston tehtäväkenttä laajeni ja työmäärä kasvoi huomattavasti.
Pohjoismainen yhteistyö tietosuojaviranomaisten välillä käynnistyi jo vuonna 1988, kun ensimmäiset pohjoismaiset tietosuojaviranomaisten kokoukset alkoivat. Tänä päivänä niihin osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa (Tietosuoja.fi 2025). Vuoden 2025 kokouksessa viranomaiset sopivat yhteistyön tiivistämisestä erityisesti tietoturvakysymyksissä ja rajat ylittävissä asioissa.
Tietosuojavaltuutetun toimiston keskeiset tehtävät
Toimiston tehtäväkenttä on laaja. Se kattaa valvonnan, neuvonnan, kanteluiden käsittelyn sekä yhteistyön muiden viranomaisten ja EU-tason elinten kanssa. Alla keskeisimmät tehtäväalueet:
| Tehtäväalue | Sisältö | Perusta |
|---|---|---|
| Valvonta | Tietosuojalainsäädännön noudattamisen valvominen organisaatioissa | GDPR art. 51–59, Tietosuojalaki 1050/2018 |
| Kanteluiden käsittely | Yksityishenkilöiden tekemien kanteluiden tutkiminen ja ratkaiseminen | GDPR art. 77–78 |
| Tietoturvaloukkausilmoitukset | Rekisterinpitäjien 72 tunnin ilmoitusten vastaanottaminen ja käsittely | GDPR art. 33 |
| Neuvonta ja ohjaus | Organisaatioiden ja kansalaisten neuvominen tietosuoja-asioissa | GDPR art. 57 |
| Ennakkoneuvottelu | DPO-rekisteröinnit ja korkean riskin käsittelyiden ennakkokuuleminen | GDPR art. 36 |
| Kansainvälinen yhteistyö | Yhteistyö EDPB:n ja muiden kansallisten viranomaisten kanssa | GDPR art. 60–67 |
| DSA-valvonta | Digipalveluasetuksen mukainen valvonta ja valitusten käsittely | EU:n DSA-asetus (2022/2065) |
Toimisto tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan tietosuojaneuvoston (EDPB) kanssa. EDPB koordinoi EU-tason yhteistoimenpiteitä, kuten vuoden 2025 selvitystä poistooikeuden toteutumisesta, johon Suomi osallistuu rekisterinpitäjille suunnatulla kyselyllä (Valtioneuvosto 2025). Lisätietoa tietosuojavastuista organisaatioille löytyy artikkeleistamme tietosuojavastaavan (DPO) roolista ja GDPR-vaatimuksista yrityksille.
Toimiston valvontarooli: mitä se käytännössä tarkoittaa?
Valvontarooli tarkoittaa, että tietosuojavaltuutetulla on toimivalta tutkia, ovatko rekisterinpitäjät ja henkilötietojen käsittelijät noudattaneet lainsäädäntöä. Tutkinta voi alkaa kantelun perusteella tai omaehtoisesti. Toimisto voi pyytää selvityksiä, tehdä tarkastuksia ja antaa sitovia päätöksiä.
Valvonnalla on selkeät seuraukset: toimisto voi määrätä rekisterinpitäjän lopettamaan laittoman käsittelyn, korjaamaan tietoja, poistamaan tietoja tai maksamaan hallinnollisen sakon. GDPR mahdollistaa enimmillään 20 miljoonan euron tai 4 prosentin maailmanlaajuisen vuosiliikevaihdon suuruiset hallinnolliset sakot – sen mukaan, kumpi on suurempi. Suomen tietosuojavaltuutettu on voinut myös antaa huomautuksia ja varoituksia lievemmissä tapauksissa.
”Tietosuojavaltuutetun toimistoon on viimeisten kolmen vuoden aikana tullut vireille noin 11 000 asiaa vuosittain – ihmiset osaavat nykyisin vaatia oikeuksiensa toteutumista.”
Rajat ylittävissä tapauksissa Suomen tietosuojavaltuutettu voi olla ns. johtava valvontaviranomainen (lead supervisory authority) tai osallistua ns. OSS-mekanismin (yhden luukun periaate) kautta muiden maiden viranomaisten johtamiin prosesseihin. Tämä on erityisen relevanttia silloin, kun organisaation päätoimipaikka sijaitsee Suomessa mutta toiminta kattaa useita EU-maita.
Miten teet kantelun tietosuojavaltuutetulle?
Kantelu on se mekanismi, jolla yksityishenkilö voi saattaa epäillyt tietosuojarikkomukset viranomaisen tutkittavaksi. GDPR:n 77 artikla antaa jokaiselle oikeuden tehdä kantelu valvontaviranomaiselle, jos henkilö katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittely loukkaa asetusta.
Kantelun voit tehdä sähköisesti toimiston verkkosivujen kautta osoitteessa tietosuoja.fi. Kirjallinen kantelu on myös mahdollinen postitse osoitteeseen PL 800, 00531 Helsinki. Kantelussa tulee yksilöidä, mitä rekisterinpitäjää kantelu koskee, miten epäillään tietosuojasäännösten rikotun ja mihin omiin oikeuksiin viitataan. Kirjallista asiakirjaa ei vaadita erityisessä muodossa, mutta selkeä kuvaus nopeuttaa asian käsittelyä.
Toimisto käsittelee kantelut hallinnollisessa menettelyssä. Käsittelyajat vaihtelevat asian laajuuden ja monimutkaisuuden mukaan. Yksinkertaisissa asioissa käsittely voi tapahtua muutamassa kuukaudessa, monimutkaisemmissa tapauksissa se voi viedä vuoden tai enemmän. Toimisto priorisoi asiat sen perusteella, kuinka vakavasta mahdollisesta rikkomuksesta on kysymys. Lisätietoa henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteista löytyy artikkelista henkilötietojen käsittelystä.
Tietoturvaloukkausilmoitusten käsittely
Rekisterinpitäjien on GDPR:n 33 artiklan nojalla ilmoitettava tietoturvaloukkaukset tietosuojavaltuutetulle 72 tunnin kuluessa siitä, kun loukkaus on havaittu – paitsi jos loukkauksesta ei todennäköisesti aiheudu riskiä luonnollisten henkilöiden oikeuksille ja vapauksille. Vuonna 2022 toimistolle ilmoitettiin 5 445 tietoturvaloukkausta, mikä oli noin 660 enemmän kuin edellisvuonna (Valtioneuvosto 2023).
Ilmoitus tehdään toimiston verkkolomakkeella tai sähköpostitse. Ilmoituksessa tulee kertoa loukkauksen luonne, arvioidut vaikutukset, toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet ja yhteystiedot lisätiedusteluita varten. Jos kaikkia tietoja ei ole ilmoitushetkellä saatavilla, voidaan tehdä ns. phased notification eli ilmoittaa ensin alustavat tiedot ja täydentää myöhemmin. Syvempää tietoa ilmoitusvelvollisuudesta löytyy artikkelista tietoturvaloukkauksen 72 tunnin säännöstä.
Toimiston resurssit ja suorituskyky: kriittinen arvio
Tietosuojavaltuutetun toimisto on merkittävä viranomainen, mutta resurssit ovat olleet pitkään tiukoilla suhteessa työmäärään. Vuonna 2017 toimiston vahvuus oli vain noin 21,5 henkilötyövuotta, vaikka arvioitiin tarvittavan lisää 16,5 henkilötyövuotta (Yle 2017). GDPR:n myötä työmäärä kasvoi entisestään, sillä kanteluiden, tietoturvaloukkausilmoitusten ja neuvontapyyntöjen määrä lisääntyi voimakkaasti.
Toimiston kokonaiskustannukset olivat vuonna 2022 noin 4,45 miljoonaa euroa (Eduskunnan kertomus K_14+2023). Toimintamenomäärärahan käyttö oli vastaavana vuonna noin 4,04 miljoonaa euroa. Luvut osoittavat, että kyseessä on varsin pienikokoinen virasto verrattuna siihen, kuinka laajaa valvontatehtävää se hoitaa. Vertailun vuoksi: Irlannin tietosuojaviranomainen (DPC), joka valvoo monia EU:n suurimpia teknologiayrityksiä Irlannista käsin, toimii huomattavasti suuremmilla resursseilla.
| Mittari | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
|---|---|---|---|---|
| Toimintamenomäärärahan käyttö (1 000 €) | 3 534 | 3 912 | 4 797 | 4 041 |
| Kokonaiskustannukset (1 000 €) | 3 700 | 4 351 | ei saatavilla | 4 450 |
| Vireille tulleet asiat | n. 10 000 | 10 956 | n. 11 000 | 11 095 |
| Tietoturvaloukkausilmoitukset | ei tiedossa | ei tiedossa | 4 785 (arvio) | 5 445 |
Lähde: Eduskunta K_14+2023; Valtioneuvosto 2023
Toimiston työmäärä ja niukahkot resurssit tarkoittavat käytännössä, että käsittelyajat voivat olla pitkiä. Tämä on yleinen haaste EU:n kansallisilla tietosuojaviranomaisilla, kuten myös Euroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) on todennut. Suomen kannalta tilanne on parantunut resursseja lisäämällä, mutta haasteet jatkuvat.
Tietosuojavaltuutetun toimisto vs. muiden maiden viranomaiset
Miten Suomen tietosuojavaltuutetun toimisto sijoittuu pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa vertailussa? Alla yleiskuva keskeisistä eroista julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella.
| Viranomainen | Maa | Nimi | Keskeinen erityispiirre |
|---|---|---|---|
| Tietosuojavaltuutetun toimisto | Suomi | Anu Talus (2020–) | Laaja tehtäväkenttä, myös DSA-valvonta, pohjoismainen yhteistyö |
| Integritetsskyddsmyndigheten (IMY) | Ruotsi | – | Erityinen paino profiloinnin ja automatisoitujen päätösten valvonnassa |
| Datatilsynet | Norja | – | Vahva rooli käytännön ohjeistuksessa organisaatioille |
| Datatilsynet | Tanska | – | Isännöi pohjoismaisia tietosuojaviranomaisten kokouksia 2025 |
| Data Protection Commission (DPC) | Irlanti | – | EU:n suurimpien tech-yritysten johtava valvontaviranomainen |
Pohjoismainen yhteistyö on yksi Suomen tietosuojavaltuutetun toimiston selkeistä vahvuuksista. Vuodesta 1988 alkanut yhteistyö tarkoittaa vakiintuneita käytäntöjä rajat ylittävien tapausten käsittelyyn, yhteisiä kannanottoja ja koordinoitua toimintaa. Tämä hyödyttää erityisesti sellaisia suomalaisyrityksiä, jotka toimivat useissa Pohjoismaissa. Lisätietoa pilvipalveluihin liittyvistä kansainvälisistä tiedonsiirroista löytyy artikkelista henkilötiedot pilvipalvelussa.
Pohjoismainen tietosuojayhteistyö vuodesta 1988 – koordinoitu lähestymistapa rajat ylittäviin tietosuojakysymyksiin on yksi alueen vahvuuksista.
Digipalveluasetus (DSA) ja uudet tehtävät
Vuodesta 2024 alkaen tietosuojavaltuutetun toimiston työnkuva on laajentunut EU:n digipalveluasetuksen (DSA, Digital Services Act) valvontaan. Vuonna 2024 toimistossa saatettiin vireille noin 3 130 asiaa, joihin sovelletaan DSA:n passiivisuusvalitussääntelyä. Lisäksi Suomen viranomaiset vastaanottivat yhteensä 78 digipalveluasetuksen mukaista valitusta (Tietosuoja.fi toimintakertomus 2024).
DSA:n myötä toimisto valvoo nyt myös verkkoalustojen velvoitteiden toteutumista, kuten sitä, miten alustat käsittelevät käyttäjien ilmoituksia laittomasta sisällöstä. Tämä on merkittävä laajennus perinteiseen tietosuojarooliin ja edellyttää toimistolta uutta osaamista ja resursseja. Oikeusministeriön hallinnonalalla tätä kehitystä seurataan tarkasti.
Yhteenveto: toimiston vahvuudet ja kehityskohteet
Tietosuojavaltuutetun toimisto täyttää EU-oikeuden vaatimukset kansallisena valvontaviranomaisena. Sen vahvuuksia ovat pohjoismainen yhteistyöverkosto, selkeät prosessit kantelun tekemiseen sekä aktiivinen osallistuminen EDPB:n yhteistoimenpiteisiin. Toimiston verkkosivut tarjoavat kattavan valikoiman ohjeita sekä yrityksille että yksityishenkilöille.
Kehityskohteina nousevat esiin resurssien niukkuus suhteessa kasvavaan työmäärään ja pitkät käsittelyajat. Hallituksen esityksessä HE 62/2023 myös todettiin, että EU:n komissio on katsonut Suomen oikeussuojakeinojen täyttyvän tehokkaan oikeussuojan vaatimuksissa vain osittain – mikä on viesti siitä, että lainsäädäntöä on kehitetty vastaamaan eurooppalaisia odotuksia. Tietosuojaselosteen laadinnasta ja muista käytännön velvoitteista voi lukea lisää artikkelista tietosuojaselosteen mallista.
UKK: Usein kysytyt kysymykset tietosuojavaltuutetun toimistosta
Mitä tietosuojavaltuutetun toimisto tekee käytännössä?
Tietosuojavaltuutetun toimisto on Suomen kansallinen tietosuojaviranomainen, joka valvoo GDPR:n ja kansallisen tietosuojalain (1050/2018) noudattamista. Käytännössä tämä tarkoittaa kanteluiden käsittelyä, tietoturvaloukkausilmoitusten vastaanottamista, organisaatioiden ohjeistamista, DPO-rekisteröintien hallintaa ja ennakkokuulemisia korkean riskin käsittelyistä. Toimisto voi myös aloittaa tutkintoja omaehtoisesti ja antaa sitovia päätöksiä sekä hallinnollisia sakkoja vakavimmissa rikkomustapauksissa. Se osallistuu myös EU-tason yhteistyöhön Euroopan tietosuojaneuvoston (EDPB) kautta.
Kenellä on oikeus tehdä kantelu tietosuojavaltuutetulle?
Jokaisella luonnollisella henkilöllä on GDPR:n 77 artiklan nojalla oikeus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle, jos hän katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittely loukkaa asetusta. Oikeutta ei ole rajoitettu esimerkiksi kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella, joten myös ulkomaalaiset voivat kannella Suomessa toimivista rekisterinpitäjistä. Kantelu on henkilökohtainen oikeussuojakeino – sillä ei voida ajaa toisen henkilön asioita ilman asianmukaista valtuutusta. Toimisto voi tarvittaessa pyytää lisätietoja tai asiakirjoja käsittelyn aikana.
Kuinka kauan kantelun käsittely kestää?
Käsittelyajat vaihtelevat merkittävästi asian luonteen ja monimutkaisuuden mukaan. Yksinkertaisissa asioissa käsittely voi tapahtua muutamassa kuukaudessa, monimutkaisemmissa asioissa prosessi voi kestää vuoden tai enemmän. Toimistoon tulee vireille noin 11 000 asiaa vuodessa (Valtioneuvosto 2023), mikä asettaa paineita käsittelyaikoihin. Toimisto priorisoi asiat vakavuuden perusteella, joten laajat tai merkittävät rikkomusepäilyt saattavat saada resursseja nopeammin kuin yksittäistapaukset. Toimisto ilmoittaa yleensä kirjallisesti kantelun vastaanottamisesta.
Voiko tietosuojavaltuutettu määrätä sakkoja?
Kyllä. GDPR:n nojalla tietosuojavaltuutettu voi määrätä hallinnollisia sakkoja, joiden enimmäismäärä on joko 10 tai 20 miljoonaa euroa – tai 2 tai 4 prosenttia yrityksen koko maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta – sen mukaan, kumpi on suurempi. Sakot jaotellaan kahteen luokkaan sen mukaan, minkä artiklan rikkomuksesta on kysymys. Lievemmissä tapauksissa toimisto voi antaa huomautuksia, varoituksia tai velvoittaa rekisterinpitäjän korjaamaan toimintaansa ilman välitöntä rahallista seuraamusta. Sakon ohella tai sijasta voidaan myös kieltää henkilötietojen käsittely.
Miten tietosuojavaltuutetun toimisto eroaa tietosuojavastaavasta (DPO)?
Nämä ovat täysin eri asioita. Tietosuojavaltuutettu on kansallinen viranomainen, jonka tehtävä on valvoa lain noudattamista. Tietosuojavastaava (DPO, Data Protection Officer) sen sijaan on organisaation sisäinen tai ulkoistettu asiantuntija, jonka tehtävä on auttaa organisaatiota täyttämään tietosuojavelvoitteensa. DPO ei valvo eikä rankaise – se neuvoo ja tukee. Tietosuojavastaava on nimettävä tietyissä organisaatioissa GDPR:n 37 artiklan mukaisesti. DPO:n tehtäviin ja pakolliseksi tulemiseen voi tutustua tarkemmin artikkelissamme tietosuojavastaavasta.
Mitä tarkoittaa pohjoismainen yhteistyö tietosuoja-asioissa?
Pohjoismaiden tietosuojaviranomaisten yhteistyö on alkanut vuodesta 1988 (Tietosuoja.fi 2025). Vuosittaisissa kokouksissa osallistuvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa. Yhteistyön tavoitteena on koordinoida linjauksia rajat ylittävissä asioissa, jakaa tietoa parhaista käytännöistä ja kehittää yhteistä näkemystä EU-lainsäädännön soveltamisesta. Käytännössä tämä hyödyttää suomalaisyrityksiä, joilla on toimintaa muissa Pohjoismaissa – koska viranomaisten väliset suhteet ja menettelyt ovat vakiintuneita, rajat ylittävät tapaukset voivat edetä sujuvammin.
Mitä digipalveluasetus (DSA) muutti toimiston tehtävissä?
EU:n digipalveluasetus (DSA) toi tietosuojavaltuutetun toimistolle uuden valvontaroolin verkkoalustojen suhteen. Vuonna 2024 toimistossa käsiteltiin noin 3 130 DSA:n passiivisuusvalitussääntelyyn liittyvää asiaa, ja lisäksi vastaanotettiin 78 varsinaista DSA-valitusta (Tietosuoja.fi toimintakertomus 2024). DSA:n nojalla alustoilla on velvollisuuksia reagoida käyttäjien ilmoituksiin laittomasta sisällöstä, ja toimisto voi tutkia, täyttävätkö alustat nämä velvollisuudet. Tämä on merkittävä lisä perinteiseen henkilötietojen suojan valvontatehtävään.
Miten organisaatio voi itse selvittää tietosuojavelvoitteensa?
Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivut osoitteessa tietosuoja.fi sisältävät laajat ohjeet sekä yrityksille että muille organisaatioille. Sivustolta löytyy tietoa mm. rekisteröidyn oikeuksista, rekisterinpitäjän velvollisuuksista, tietoturvaloukkausten ilmoittamisesta ja DPO:n nimittämisestä. Lisäksi toimisto järjestää ajoittain infotilaisuuksia ja antaa neuvontaa sähköpostitse. Oman tietosuojatilanteen kartoittamiseen kannattaa hyödyntää GDPR:n käytännön opasta sekä GDPR-vaatimusten tarkistuslistaa, jotka käyvät läpi keskeisimmät velvoitteet.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Tietosuoja ja GDPR: Käytännön opas
- GDPR-vaatimukset yrityksille 2026: tarkistuslista ja yleisimmät rikkomukset
- Henkilötiedot pilvipalvelussa: EU:n ulkopuolinen siirto, SCCs ja riskien hallinta
- Henkilötietojen käsittely: mitä laki velvoittaa ja miten toteutat sen oikein
- Tietosuoja Suomessa 2026: GDPR:n käytännön vaikutukset
- Tietosuojaseloste 2026: malli, rakenne ja tyypilliset virheet
- Tietosuojavastaava (DPO) 2026: rooli, vastuut ja milloin pakollinen
- Tietoturvaloukkaus ja ilmoitusvelvollisuus: 72 tunnin sääntö käytännössä
Lähteet
- Valtioneuvosto: Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2022 – Vireille tulleiden asioiden ja tietoturvaloukkausten tilastot
- Tietosuoja.fi: Toimintakertomus 2024 – DSA-valitustilastot ja vireille tulleet asiat
- Tietosuoja.fi: Pohjoismainen yhteistyö 2025 – Pohjoismaisten viranomaisten kokoustiedote
- Valtioneuvosto: Poistooikeuden selvitys 2025 – EDPB:n yhteistoimenpide
- Eduskunta K_14+2023: Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus – Talousluvut ja toimintamääräraha
- Finlex HE 62/2023 – Hallituksen esitys, jossa käsitellään toimiston työkuormaa ja oikeussuojakeinoja
- Wikipedia: Tietosuojavaltuutettu – Viranhaltijat ja toimiston historia
- Yle 2017: Tietosuojan parantuminen laajentamassa valvojan tonttia – Henkilötyövuositiedot
IT-insinööri palkka: palkkatasot ja vaikuttavat tekijät 2025
{ ”@context”: ”https://schema.org”, ”@type”: ”Review”, ”itemReviewed”: { ”@type”: ”GovernmentOrganization”, ”name”: ”Tietosuojavaltuutetun toimisto”, ”url”: ”https://www.tietosuoja.fi/”, ”address”: { ”@type”: ”PostalAddress”, ”streetAddress”: ”Lintulahdenkuja 4”, ”postalCode”: ”00530”, ”addressLocality”: ”Helsinki”, ”addressCountry”: ”FI” } }, ”author”: { ”@type”: ”Organization”, ”name”: ”Editorial” }, ”reviewBody”: ”Tietosuojavaltuutetun toimisto on Suomen kansallinen tietosuojaviranomainen, joka valvoo GDPR:n ja tietosuojalain noudattamista. Toimistoon tulee vireille noin 11 000 asiaa vuodessa. Toimisto tekee aktiivista pohjoismaista yhteistyötä vuodesta 1988 alkaen ja on laajentunut DSA-valvontaan vuodesta 2024.”, ”reviewRating”: { ”@type”: ”Rating”, ”ratingValue”: ”4”, ”bestRating”: ”5”, ”worstRating”: ”1” } }
