AWS vs Azure vs Google Cloud 2026 – Pohjoismaiseen liiketoimintaan sopiva pilvi

Kolme suurta pilvipalveluntarjoajaa – Amazon Web Services, Microsoft Azure ja Google Cloud Platform – hallitsevat maailmanlaajuista pilvimarkkinaa, ja yhdessä niiden osuus on yli 65 % kaikesta julkisesta pilviinfrastruktuurikapasiteetista (Gartner, 2025). Suomalaiselle ja pohjoismaiselle yritykselle valinta näiden kolmen välillä on strateginen kysymys: hinta, datan sijaintivaatimukset, EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) ja olemassa olevat lisenssisopimukset painavat vaakakupissa aivan eri tavalla kuin vaikkapa yhdysvaltalaiselle startupeille.

Pilvimarkkinoiden tilanne 2026: kuka johtaa ja miksi se merkitsee pohjoismaiselle ostajalle

Amazon Web Services aloitti kaupallisen pilvipalvelunsa jo vuonna 2006, ja se on pitänyt markkinajohtajuutensa sitkeästi. Microsoft Azure käynnistyi 2010 ja on kasvanut nopeasti erityisesti yritysasiakkaiden keskuudessa. Google Cloud Platform, virallisesti GCP, on kolmikosta nuorin laaja-alaisena yritystuotteena, mutta Googlen infrastruktuuri-investoinnit 2020-luvulla ovat tehneet siitä todellisen haastajan – etenkin datavetoisille toimialoille.

Pohjoismaisessa kontekstissa merkitystä on myös datakeskusten maantieteellisellä sijainnilla. AWS avasi Tukholman alueen (eu-north-1) jo 2018, ja se palvelee tehokkaasti myös suomalaisia yrityksiä. Microsoftilla on Ruotsissa kaksi datakeskusaluetta (Sweden Central, Sweden West), ja Google Cloud avasi Tukholman alueen (europe-north1) 2023. Suomessa ei 2026 mennessä ole omaa datakeskusaluetta yhdeltäkään kolmesta toimijasta, joten latenssi Tukholmaan on keskeinen mittari suomalaisille käyttäjille – tyypillisesti 10–20 ms.

Palveluvalikoima ja kypsyys: AWS, Azure vai Google Cloud kehitystiimille

AWS tarjoaa 2026 yli 240 erillistä pilvipalvelua – tietokantapalveluista (Amazon RDS, Aurora, DynamoDB) koneoppimisalustoihin (Amazon SageMaker) ja serverless-laskentaan (AWS Lambda). Laajuus on sekä vahvuus että haaste: uudelle tiimille onboardaus voi olla hidasta, mutta kokeneelle pilvi-insinöörille AWS on alusta, josta löytyy ratkaisu lähes kaikkeen.

Microsoft Azure kilpailee palvelumäärässä ja integroi saumattomasti Microsoftin ekosysteemiin. Azure Active Directory (nykyisin Microsoft Entra ID) on käytössä miljoonissa yrityksissä maailmanlaajuisesti, ja jos organisaatiolla on jo Microsoft 365 -lisenssi, Azure-palveluihin siirtyminen on hallinnollisesti yksinkertaisempaa. Azuren DevOps-työkalut (Azure DevOps, GitHub Actions – GitHub on Microsoftin omistuksessa) ovat laajasti tunnettuja suomalaisissa ohjelmistotaloissa.

Google Cloud erottuu BigQuery-analytiikka-alustallaan, Vertex AI -koneoppimispalveluillaan ja Kubernetes-osaamisellaan – muistettakoon, että Kubernetes syntyi alun perin Googlella. Googlen globaali verkkoinfrastruktuuri, joka perustuu omaan merikaapeli- ja reitittimijärjestelmään, tarjoaa poikkeuksellisen alhaisen latenssin mannerten väliseen tiedonsiirtoon.

Hinnoittelu ja kokonaiskustannukset suomalaiselle yritykselle

Pilvipalveluiden hinnoittelu on monimutkainen kokonaisuus, jossa laskenta-, tallennus- ja verkkosiirtokustannukset muodostavat vain osan kokonaislaskusta. Lisäksi tulevat tukisopimukset, lisenssit hallituille palveluille ja mahdolliset egress-maksut eli datan ulossiirtokustannukset. Vertailua vaikeuttaa se, että kaikki kolme tarjoajaa päivittävät hintojaan jatkuvasti.

Laskennallisesti AWS, Azure ja Google Cloud ovat lähes pariteettihinnassa yleisissä compute-instansseissa (virtuaalikoneet). Käytännön erot syntyvät sopimustyypin mukaan: AWS Savings Plans ja Reserved Instances voivat tuoda 40–72 %:n alennuksen on-demand-hinnoitteluun kolmen vuoden sitoutumisella. Azure Hybrid Benefit sallii olemassa olevien Windows Server – ja SQL Server -lisenssien tuomisen pilviympäristöön, mikä voi pienentää lisenssikustannuksia jopa 40 %. Google Cloud Sustained Use Discount aktivoituu automaattisesti ilman ennakkovarauksia, mikä sopii dynaamisiin työkuormiin.

”Pilven kokonaiskustannus ei ole pelkästään laskutusrivi – se on lisenssit, siirtokulut, hallinnointityö ja poismuuttamisen hinta yhteensä.”

Egress-maksut ovat pohjoismaisille yrityksille erityinen huomioitava asia: jos data siirtyy säännöllisesti pilvestä omiin tiloihin tai toiselle palveluntarjoajalle, kustannus kasvaa nopeasti. EU:n Data Act (voimaan 2025) velvoittaa pilvipalveluntarjoajat helpottamaan vaihtamista ja poistamaan kohtuuttomat egress-maksut asiakassuhteen päättyessä – tämä on konkreettinen muutos, jonka merkitys korostuu sopimusneuvotteluissa. Aiheesta lisää hybridi-pilvi-artikkelissamme.

GDPR, tietosuoja ja datan sijainti pohjoismaisesta näkökulmasta

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) asettaa tiukat vaatimukset henkilötietojen käsittelylle, ja pilvipalveluntarjoajan valinnalla on suora vaikutus vaatimustenmukaisuuteen. Kaikki kolme pääpalveluntarjoajaa ovat allekirjoittaneet EU:n mallisopimuslausekkeet (Standard Contractual Clauses, SCC) ja sitoutuneet EU–U.S. Data Privacy Frameworkiin, jonka Euroopan komissio hyväksyi 2023.

Microsoft Azure on perinteisesti houkutellut julkisen sektorin ja terveydenhuollon asiakkaita Euroopassa vahvoilla vaatimustenmukaisuussertifikaateillaan: ISO 27001, ISO 27017, ISO 27018 (pilven henkilötietojen suoja), SOC 1/2/3 sekä kansalliset sertifikaatit. AWS tukee yli 143 tietoturva- ja vaatimustenmukaisuussertifikaattia. Google Cloud on edistynyt voimakkaasti terveydenhuollon (HIPAA) ja julkisen sektorin sertifioinnissa.

Suomalaisen yrityksen kannalta keskeistä on Schrems II -päätöksen jälkeinen tilanne: tietoja ei voi vapaasti siirtää EU:n ulkopuolelle ilman asianmukaisia suojamekanismeja. AWS, Azure ja Google Cloud tarjoavat kaikki mahdollisuuden rajoittaa data EU/ETA-alueelle. Azuren Sovereign-tarjooma (kuten Azure for Government ja Microsoft Cloud for Sovereignty) menee pisimmälle julkishallinnoille. Suomalaisille yrityksille suunnatussa pilvipalvelut-oppaassamme käymme tarkemmin läpi vaatimustenmukaisuuden perusteet.

Tekoäly- ja koneoppimispalvelut: missä kukin palveluntarjoaja loistaa 2026

Tekoälypalvelut ovat muodostuneet yhdeksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä pilvimarkkinoilla. AWS tarjoaa Amazon Bedrock -alustan, jonka kautta yritykset voivat käyttää useita suuria kielimalleja – mukaan lukien Anthropicin Claude-malleja, Meta Llama-malleja ja Amazonia omaa Titan-perhettä. Amazon SageMaker on vakiintunut alusta ML-mallien rakentamiseen, kouluttamiseen ja tuotantoon viemiseen.

Microsoft Azure on tiivistänyt OpenAI-yhteistyötään, ja Azure OpenAI Service tarjoaa GPT-4o- sekä o1- ja o3-malleja suoraan Azuren infrastruktuurissa, GDPR-yhteensopivasti EU:n datakeskuksissa. Microsoft Copilot -integraatiot ulottuvat Microsoft 365:een, Power Platformiin ja Dynamics 365:een, mikä tekee Azuresta luontevan valinnan Microsoft-ekosysteemissä toimiville. Lisää Microsoft AI -ratkaisuista löydät Microsoft 365 Copilot -arviostamme.

Google Cloud panostaa Vertex AI -alustaan, joka yhdistää Googlen omia Gemini-malleja kolmansien osapuolten malleihin yhtenäisessä kehittäjäkokemuksessa. BigQuery ML mahdollistaa ML-mallien ajamisen suoraan datavarasto-kyselyissä, mikä vähentää datansiirtotarvetta. Syvempää vertailua Azure AI:n ja Google Cloud AI:n välillä löydät erillisestä Azure AI vs Google Cloud AI -vertailustamme.

Käyttötapaukset: kumpi sopii parhaiten suomalaiselle toimialalle

Palveluntarjoajan valinta kannattaa sitoa yrityksen konkreettisiin tarpeisiin. Seuraava taulukko kokoaa yhteen tyypilliset pohjoismaiset käyttötapaukset ja niille sopivimmat pilviympäristöt.

Terveydenhuollossa ja julkishallinnossa Azure on vahvassa asemassa Suomessa – Kanta-palvelujen tekninen ekosysteemi ja Digifinland-yhteistyö tukevat Microsoft-pohjaista infrastruktuuria. Teollisuudessa taas AWS IoT Core ja AWS Greengrass ovat laajasti käytössä tehtaiden reunalaskentatoteutuksissa. Suomalainen metsäteollisuus ja energiasektori ovat käyttäneet sekä AWS- että Azure-ratkaisuja operatiivisen datan analytiikkaan.

”Olemassa oleva Microsoft-sopimus ei ole este pilvistrategialle – se on usein sen lähtökohta.”

Tuki, dokumentaatio ja kumppaniverkosto Suomessa

Suomalaiselle yritykselle paikallinen tuki ja osaavat kumppanit ovat usein ratkaisevampia kuin pelkät tekniset ominaisuudet. Microsoft Azure -kumppaneita on Suomessa satoja, ja sertifioituja Azure-asiantuntijoita löytyy lähes jokaisesta kokoluokaltaan merkittävästä suomalaisesta IT-konsulttiyrityksestä – Accenture Suomi, TietoEvry, CGI Finland, Sofigate ja Atos Finland ovat esimerkkejä suuremmista toimijoista.

AWS-kumppaneita on Suomessa noin 100–150 rekisteröityä Advanced- tai Premier-tasolla. Merkittäviä AWS-erikoistuneita suomalaisia toimijoita ovat Nordcloud (nykyisin IBM-omistuksessa), Corego ja Ambientia. Google Cloud -kumppaniverkosto on kolmikosta suppein Suomessa, mutta kasvaa: Devoteam, Sulava ja Elasticpath ovat esimerkkejä toimijoista.

Suomenkielistä dokumentaatiota on rajoitetusti kaikilla kolmella – virallinen tekninen dokumentaatio on englanniksi. Microsoftin Learn-koulutusalustalla on suomeksi käännettyjä oppimispolkuja. AWS:n Training and Certification -sisällöt ovat enimmäkseen englanniksi, mutta partnerit järjestävät suomenkielisiä koulutuksia. Google Cloud Skills Boost -alusta on pääosin englanninkielinen.

Multicloud ja hybridipilvi pohjoismaisessa yrityksessä

Harva suomalainen yritys käyttää enää ainoastaan yhtä pilvipalveluntarjoajaa. IDC:n 2024 eurooppalaisen pilvikyselytutkimuksen mukaan yli 70 % suuryrityksistä käyttää vähintään kahta julkisen pilven palveluntarjoajaa. Multicloud-lähestymistapa vähentää toimittajasidonnaisuutta, mutta lisää hallintakompleksisuutta.

Hybridipilviratkaisut – joissa yhdistyvät paikallinen konesali tai reunainfrastruktuuri ja julkinen pilvi – ovat yleisiä suomalaisessa teollisuudessa ja finanssisektorilla. AWS Outposts, Azure Arc ja Google Distributed Cloud mahdollistavat saman ohjaustason ja kehittäjäkokemuksen myös paikalliseen infrastruktuuriin ulotettuna. Yksityisen, julkisen ja hybridipilin eroista on tarkempi käsittely erillisessä artikkelissamme.

Kubernetes on muodostunut de facto -standardiksi konttipohjaisten sovellusten orchestraatioon, ja kaikki kolme palveluntarjoajaa tarjoavat hallittua Kubernetes-palvelua: Amazon EKS (Elastic Kubernetes Service), Azure AKS (Azure Kubernetes Service) ja Google GKE (Google Kubernetes Engine). GKE:llä on edelleen tekninen etumatka Kubernetes-ominaisuuksien omaksumisessa, mutta EKS ja AKS ovat kuronneet välimatkan kiinni merkittävästi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Julkinen, yksityinen vai hybridi pilvi – mikä sopii suomalaiselle yritykselle?
• Pilvipalvelut yrityksille Suomessa 2026: IaaS, PaaS ja SaaS

Usein kysytyt kysymykset: AWS vs Azure vs Google Cloud

Mikä on paras pilvipalvelu suomalaiselle pk-yritykselle?

Yksioikoista vastausta ei ole, mutta käytännön suositus useimmille suomalaisille pk-yrityksille on Azure, jos heillä on jo Microsoft 365 -lisenssi ja Windows-pohjainen infrastruktuuri. Azure Hybrid Benefit -lisensointimalli ja valmiit integraatiot Teams-, SharePoint- ja Outlook-palveluihin tekevät siirtymästä suoraviivaisen. Jos yritys ei ole Microsoft-ekosysteemissä kiinni ja kaipaa laajaa palveluvalikoimaa tai kehittäjäyhteisöä, AWS on vahva vaihtoehto. Google Cloud sopii erityisesti analytiikkapainottaisille yrityksille tai Google Workspace -käyttäjille. Päätöstä tehdessä kannattaa pyytää proof of concept -toteutus kaikilta harkittavilta alustoilta ennen sitoutumista.

Onko AWS vai Azure halvempi Suomessa?

Listahinnaltaan AWS ja Azure ovat hyvin lähellä toisiaan pohjoismaisissa datakeskuksissa. Ratkaiseva hintaero syntyy lisensointieduista: Azure Hybrid Benefit voi alentaa kokonaiskustannuksia jopa 40 %, jos organisaatiolla on Software Assurance -sopimus Windows Server- tai SQL Server -lisensseille. AWS:n Reserved Instances – erityisesti kolmen vuoden Convertible-tyyppi – tarjoaa jopa 72 %:n alennuksen. Vertailulaskelmassa on aina huomioitava egress-maksut, tukipalvelusopimus (Basic on ilmainen, mutta Business-taso maksaa vähintään 100 USD/kk), sekä kumppanin hallinnointikulut. Todellinen TCO (Total Cost of Ownership) selviää vain tekemällä oma kustannuslaskelma todellisella työkuormalla.

Täyttääkö AWS, Azure tai Google Cloud GDPR-vaatimukset?

Kaikki kolme palveluntarjoajaa ovat sitoutuneet GDPR-vaatimuksiin ja tarjoavat sopimustekniset mekanismit – kuten EU:n mallisopimuslausekkeet – henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Varmistaaksesi vaatimustenmukaisuuden sinun on valittava EU:ssa sijaitseva datakeskusalue (esim. Tukholma tai Irlanti), tarkistettava käyttämäsi alipalveluiden GDPR-statuslista sekä allekirjoitettava palveluntarjoajan kanssa henkilötietojen käsittelysopimus (DPA). Mikään alusta ei automaattisesti takaa GDPR-vaatimustenmukaisuutta – vastuu jakaantuu rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välillä tietosuoja-asetuksen 28 artiklan mukaisesti. Suomen tietosuojavaltuutetun toimisto julkaisee ohjeistusta aiheesta osoitteessa tietosuoja.fi.

Missä AWS:n lähimpänä Suomea sijaitsevat datakeskukset ovat?

AWS:n lähin alue Suomeen on eu-north-1, joka sijaitsee Tukholmassa, Ruotsissa. Alue avattiin vuonna 2018 ja se koostuu kolmesta erillisestä saatavuusvyöhykkeestä (Availability Zone). Tukholmasta Helsinkiin verkkomatka on tyypillisesti 10–20 millisekuntia, mikä on täysin riittävä suurimmalle osalle sovellustyypeistä. AWS ei ole 2026 mennessä julkistanut omaa aluetta Suomessa, vaikka Suomi on yksi Euroopan kasvavimmista datakeskusmarkkinoista – pääosin kylmän ilmaston, uusiutuvan energian saatavuuden ja stabiilin poliittisen ympäristön ansiosta.

Mikä pilvipalvelu on paras tekoälyhankkeiden alustaksi?

Kaikkia kolmea käytetään menestyksekkäästi tekoälyhankkeissa, ja valinta riippuu käyttötapauksesta. Microsoft Azure on vahva valinta yrityksille, jotka haluavat hyödyntää OpenAI-malleja (GPT-4o, o3) valmiissa tuotantoympäristössä EU:n datakeskuksissa – Azure OpenAI Service tarjoaa tämän. Google Cloud Vertex AI on erinomainen data-intensiivisille hankkeille, joissa BigQuery-data on jo Googlessa ja halutaan yhdistää se suuriin kielimalleihin tai Gemini-malleihin. AWS Bedrock puolestaan tarjoaa suurimman mallitarjonnan eri valmistajilta, joten se sopii, kun halutaan välttää lukittuminen yhteen mallintarjoajaan. Lisää löydät Azure AI vs Google Cloud AI -vertailustamme.

Voiko pilvipalveluntarjoajaa vaihtaa jälkikäteen?

Teknisesti vaihtaminen on mahdollista, mutta käytännössä se on työlästä ja kallista. Migraatio toiselle alustalle edellyttää sovellusten mukauttamista, datan siirtoa (johon egress-maksut liittyvät), henkilöstön uudelleenkouluttamista ja mahdollisesti uusien kumppanuussopimusten tekemistä. EU:n Data Act (2025) pyrkii helpottamaan vaihtamista: palveluntarjoajat ovat velvoitettuja tarjoamaan standardoidut siirtomekanismit eikä poismuuttaminen saa aiheuttaa kohtuuttomia lisäkustannuksia. Käytännössä kannattaa alusta alkaen suunnitella arkkitehtuuri mahdollisimman alustariippumattomaksi: Kubernetes, Terraform-infrastruktuuri koodina ja avoimet rajapinnat vähentävät sidonnaisuutta yksittäiseen alustaan.

Milloin Google Cloud kannattaa valita AWS:n tai Azuren sijaan?

Google Cloud on erityisen vahva neljässä skenaariossa. Ensimmäinen: organisaatiolla on jo suuri datamäärä Google BigQueryssa tai Google Workspace -ekosysteemissä. Toinen: projekti on Kubernetes-intensiivinen ja tiimi arvostaa GKE:n teknistä kypsyyttä. Kolmas: koneoppiminen ja Gemini-mallien käyttö ovat keskeisiä – Vertex AI -alustan integraatio Googlen mallien kanssa on saumaton. Neljäs: globaali verkko ja matala latenssi mannertenvälisissä yhteyksissä ovat kriittisiä, esimerkiksi pelipalvelimissa tai reaaliaikaisessa mediastreamingin jakelussa. Google Cloudin kasvava kumppaniverkosto Pohjoismaissa tekee siitä myös helpommin lähestyttävän kuin muutamia vuosia sitten.

Mikä on AWS:n, Azuren ja Google Cloudin SLA käytettävyydelle?

Kaikki kolme tarjoavat compute-palveluille 99,99 % (neljä yhdeksikköä) SLA:n multi-AZ-konfiguraatiossa, mikä tarkoittaa alle 53 minuuttia suunnittelematonta käyttökatkosta vuodessa. Yksittäinen instanssi ilman redundanssia on tyypillisesti 99,5–99,9 % tasolla. Tärkeämpää kuin itse SLA-prosentti on se, miten palveluntarjoaja toimii häiriön sattuessa: AWS Status Dashboard, Azure Service Health ja Google Cloud Status tarjoavat reaaliaikaisen tiedotuksen. Historiallisesti kaikki kolme ovat kokeneet vakavia alueellisia häiriöitä, minkä vuoksi multi-region-arkkitehtuuri on suositeltavaa kriittisille järjestelmille.

Lähteet

Gartner: Cloud Strategy & Market Data – markkinaosuusdata ja pilvistrategiatrendit, Gartner Research 2025.

IDC European Cloud Market Forecast 2024–2025 – Euroopan pilvimarkkinan kokoarvio ja kasvuennuste.

EU Data Act (asetus 2023/2854) – Euroopan unionin virallinen säädös datan käytöstä, reilu jakaminen ja pilven vaihto-oikeus. EUR-Lex, 2023.

Tietosuojavaltuutetun toimisto: GDPR-ohjeet (tietosuoja.fi) – Suomen kansallinen ohjeistus GDPR-vaatimustenmukaisuudesta pilvipalveluissa.

AWS Pricing – Amazon Web Services -palveluiden viralliset listahinnat.

Microsoft Azure Pricing – Azuren viralliset hintatiedot alueen mukaan.

Google Cloud Pricing – Google Cloud -palveluiden viralliset hintatiedot.

Wikipedia: Cloud computing comparison – neutraali tekninen vertailusivu pääpalveluntarjoajien ominaisuuksista.

IT-insinööri palkka: palkkatasot ja vaikuttavat tekijät 2025