Pilvipalvelut yrityksille Suomessa 2026: IaaS, PaaS ja SaaS

Suomi kuuluu Euroopan digitaaliseen eliittiin: Eurostatin 2024 yritysten tietotekniikkatutkimuksen mukaan noin 75–77 prosenttia vähintään kymmenen henkilön suomalaisyrityksistä käyttää pilvipalveluita – selvästi yli EU:n keskiarvon 46 prosenttia. Silti valtaosa pk-yrityksistä kamppailee saman kysymyksen kanssa: miten valita IaaS-, PaaS- ja SaaS-malleista juuri omaan tilanteeseen sopiva ratkaisu, kun tarjolla on satoja palveluntarjoajia ja lainsäädäntö kiristyy jatkuvasti?

Mitä pilvipalvelut tarkoittavat yritykselle?

Pilvipalvelulla tarkoitetaan verkon kautta toimitettavia tietotekniikkaresursseja – laskentateho, tallennustila ja ohjelmistot ovat saatavilla tarpeen mukaan ilman, että yrityksen tarvitsee omistaa ja ylläpitää omaa konesalia. NIST:n klassisen määritelmän (SP 800-145) mukaan pilvilaskenta jakautuu viiteen perusominaisuuteen: itsepalveluhankinta, laaja verkkoliitäntä, resurssien jakaminen, nopea skaalautuvuus ja mitattava palvelu.

Käytännössä suomalainen pk-yritys törmää kolmeen keskeiseen palvelumalliin. SaaS (Software as a Service) tarkoittaa valmista ohjelmistoa selaimen kautta – esimerkiksi Microsoft 365, Google Workspace, Salesforce tai SAP S/4HANA Cloud. IaaS (Infrastructure as a Service) tarjoaa virtuaalipalvelimia, tallennustilaa ja verkkoresursseja – esimerkiksi Microsoft Azure Virtual Machines, Google Compute Engine tai Amazon EC2. PaaS (Platform as a Service) sijoittuu näiden väliin: kehittäjät saavat valmiin alustan sovellusten rakentamiseen ilman infrastruktuurin hallintaa – esimerkiksi Azure App Service, Google App Engine tai Heroku.

Pilvipalveluiden historia ja kehitys Suomessa

Pilvilaskennan juuret Suomessa juontavat 2000-luvun alkuun, jolloin ensimmäiset shared hosting – ja virtuaalipalvelinratkaisut ilmestyivät markkinoille. Varsinainen murros tapahtui vuonna 2011, kun Google avasi Haminaan yhden maailman tehokkaimmista datakeskuksistaan entisessä paperitehtaan kiinteistössä. Itämeren merivedellä viilennettävä Hamina-konesali on sittemmin kasvanut yli miljardin euron investoinneilla ja toimii Google Cloudin europe-north1 -alueen sydämenä.

Microsoft otti seuraavan askeleen vuonna 2021, kun yhtiö avasi Suomeen kaksi parillista Azure-aluetta: Azure Finland Central pääalueena Helsingin seudulla ja Azure Finland South toissijaisena alueena. Tällä hetkellä Suomi on yksi harvoista maista maailmassa, joissa on kaksi parillista hyperscale-pilviinfrastruktuuria samassa maassa. Amazon Web Services ei toistaiseksi ylläpidä omaa Suomen aluetta; suomalaiset AWS-asiakkaat käyttävät pääsääntöisesti Tukholman eu-north-1 -aluetta.

Julkisen sektorin osalta CSC – Tieteen tietotekniikan keskus – on tarjonnut tutkimuslaitoksille ja yliopistoille pilvilaskentapalveluita jo 1990-luvulta. Nykyisin CSC:n tuoteperheeseen kuuluvat muun muassa cPouta-IaaS, Rahti-konttipilvi ja Allas-objektitallennus – kaikki suunniteltu GDPR:n ja suomalaisen tietosuojalainsäädännön vaatimukset täyttäen.

Suomi on yksi Euroopan digitaalisimmista maista – ja paikallinen pilviinfrastruktuuri tekee siitä myös yhden turvallisimmista paikoista säilyttää yritysten dataa EU-lainsäädännön puitteissa.

IaaS, PaaS ja SaaS: kumpi sopii sinulle?

Palvelumallin valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä pilvisiirtymässä. Eurostatin 2024 datan mukaan SaaS on selvästi suosituin malli: noin 73 prosenttia pilveä käyttävistä suomalaisyrityksistä hankkii SaaS-palveluita. IaaS on käytössä noin 40 prosentilla ja PaaS noin 25–30 prosentilla.

Tämä jakauma kertoo paljon: suurin osa yrityksistä ottaa pilven käyttöön ensin valmiiden ohjelmistojen – sähköpostin, toimisto-ohjelmistojen tai toiminnanohjauksen – kautta. Siirtyminen IaaS- tai PaaS-malleihin vaatii enemmän teknistä osaamista, mutta tarjoaa vastaavasti enemmän joustavuutta ja kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä.

Suomen pilvipalveluntarjoajat: hyperscalerit ja kotimaiset toimijat

Suomalaisyritykset voivat valita globaalien jättien ja kotimaisten erikoisosaajien väliltä. Hyperscalereista Microsoft Azure on Suomessa markkinajohtaja erityisesti yritysten ja julkisen sektorin segmenteissä. Azuren Finland Central – ja Finland South –alueet mahdollistavat datan säilyttämisen Suomessa, mikä on kriittistä GDPR-vaatimustenmukaisuuden kannalta. Azure OpenAI Service on tuonut Hamina-alueen kapasiteettia kasvuun vuosina 2024–2025 tekoälykuormien myötä.

Google Cloud Platform (GCP) operoi europe-north1 -aluettaan Haminasta. Konesali toimii 100 prosentin uusiutuvalla energialla, ja sen PUE-luku (Power Usage Effectiveness) kuuluu maailman parhaimpiin. GCP:n vahvuuksia ovat BigQuery-analytiikka, Kubernetes Engine – konttialusta ja Vertex AI – koneoppimisalusta.

Amazon Web Services ei toistaiseksi ylläpidä Suomessa omaa AWS Region –aluetta. Suomalaiset asiakkaat käyttävät lähinnä Tukholman eu-north-1 –aluetta tai Irlannin eu-west-1 –aluetta, mikä tarkoittaa, että data tallentuu Ruotsiin tai Irlantiin eikä Suomeen. CloudFront-sisällönjakeluverkon solmupisteitä on kuitenkin Helsingissä.

Kotimaisista ja pohjoismaisista toimijoista merkittävimpiä ovat:

• Tietoevry – suomalais-ruotsalainen IT-jätti, joka tarjoaa hallittuja pilvi- ja hybridipilviratkaisuja erityisesti julkiselle sektorille ja suuryrityksille.
• CSC – Tieteen tietotekniikan keskus – valtion omistama, tutkimuksen ja koulutuksen pilvikeskus; cPouta ja Rahti ovat avoimia myös osalle julkisia organisaatioita.
• Elisa Oyj – Suomen johtava teleoperaattori, tarjoaa pilvi- ja hallittu palvelin – ratkaisuja pk-sektorille.
• DNA Oyj (Telenor-konserni) – konesali- ja pilvipalvelut, erityisesti hybridipilvi.
• Telia Finland – hallitut pilvipalvelut ja verkkoratkaisut yrityksille.

Sääntelyympäristö: GDPR, NIS2 ja EU:n Data Act

Suomalaisten yritysten pilvihankinnoissa lainsäädäntö on keskeinen reunaehto. Kolme sääntelykokonaisuutta nousee tällä hetkellä erityisesti esille.

GDPR (EU:n yleinen tietosuoja-asetus, 2016/679) on ollut sovellettavissa toukokuusta 2018. Pilveen siirrettävä henkilötieto on suojattava asianmukaisesti, ja tiedon siirto EU/ETA-alueen ulkopuolelle edellyttää riittävää suojaustasoa – esimerkiksi EU–Yhdysvallat-tietosuojakehyksen tai vakiosopimuslausekkeiden (SCCs) kautta. Suomessa GDPR:n valvontaviranomainen on Tietosuojavaltuutetun toimisto. Rikkomuksista voidaan määrätä sakkoja jopa 20 miljoonaa euroa tai 4 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

NIS2-direktiivi (direktiivi 2022/2555, sovellettavissa lokakuusta 2024) laajentaa merkittävästi kyberturvallisuusvelvoitteita sekä kriittisille että tärkeille toimijoille – mukaan lukien pilvipalveluntarjoajat. Suomessa NIS2 on toimeenpantu kyberturvallisuuslailla, ja toimivaltainen viranomainen on Traficom (Liikenne- ja viestintävirasto). Olennaisille toimijoille vaaditaan muun muassa 24 tunnin tapahtumaraportointivelvoite.

EU:n Data Act (asetus 2023/2854, sovellettavissa syyskuusta 2025) tuo merkittävän muutoksen pilvisopimusten dynamiikkaan. Palveluntarjoajien on mahdollistettava toimittajanvaihto 30 päivässä eikä vaihtamisesta saa periä kohtuuttomia maksuja siirtymäajan jälkeen. Tämä helpottaa suomalaisyritysten neuvotteluasemaa suurten hyperscalereiden kanssa. Lisätietoa sääntelystä löytyy EU:n tekoälysäädöstä käsittelevästä artikkelistamme.

Pilvipalveluiden kustannukset ja hinnoittelumallit

Pilvipalveluiden hinnoittelu voi tuntua monimutkaiselta, mutta perusrakenne on ymmärrettävissä. Suurimmat hyperscalerit käyttävät pay-as-you-go –mallia: maksat vain käyttämistäsi resursseista. Pitkäaikaisella sitoutumisella (1–3 vuotta) saa Reserved Instances – tai Savings Plans – alennuksia, jotka voivat laskea IaaS-kustannuksia jopa 40–70 prosenttia.

Konkreettisena esimerkkinä: Azure Finland Central –alueen D2s v5 –virtuaalipalvelin (2 vCPU, 8 GB RAM) maksaa noin 0,10–0,12 euroa tunnilta ilman sitoutumista. Vastaava instanssi Google Cloud europe-north1 –alueella on hintaluokaltaan samaa suuruusluokkaa. SaaS-tuotteissa hinnoittelu on tyypillisesti käyttäjäkohtainen kuukausimaksu: Microsoft 365 Business Basic maksaa noin 6 euroa käyttäjältä kuukaudessa ja Microsoft 365 Business Premium noin 22 euroa.

Arvonlisävero on tärkeä huomioida: Suomen yleinen ALV-kanta on 25,5 prosenttia (korotettiin 24 prosentista syyskuussa 2024). B2B-pilvipalveluissa EU:n palveluntarjoajilta sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta – suomalainen yritys tilittää ALV:n itse. Tekoälyn kustannuksista ja budjetoinnista on lisätietoa tässä artikkelissamme tekoälyn kustannuksista yritykselle.

Pilvi ja tekoäly: 2026 trendit suomalaisyrityksille

Pilvipalveluiden ja tekoälyn sulautuminen on vuosien 2025–2026 tärkein suuntaus. Tietoevry Cloud Outlook 2025 –raportin mukaan tekoälyintegraatio on suomalaisten suuryritysten suurin pilvibudjettien kasvuajuri. Käytännössä tämä näkyy niin, että yritykset siirtävät koneoppimisen koulutusdataa pilveen ja hyödyntävät hyperscalereiden tekoälypalveluita, kuten Azure OpenAI Service, Google Vertex AI tai Amazon Bedrock.

Suomalaiset teollisuusyritykset – Kone, Wärtsilä ja Nokia mukaan lukien – käyttävät pilvi- ja tekoälyratkaisuja ennakoivan huollon ja teollisen IoT:n sovelluksiin. Pilvipohjaisen tekoälyn käytöstä löydät lisää tekoäly yrityskäytössä –katsauksestamme.

Toinen keskeinen trendi on edge computing: Elisa, DNA ja Telia Finland tuovat pilvilaskentakapasiteettia lähemmäksi loppukäyttäjiä 5G-verkkojen reunasolmuissa. Suomi oli yksi ensimmäisistä EU-maista, jossa otettiin käyttöön kaupallinen 5G-verkko (Elisa, 2019), mikä luo erinomaisen pohjan matalan latenssin pilvisovelluksille tehtaissa, satamissa ja logistiikkakeskuksissa.

Yli 60 prosenttia suomalaisista suuryrityksistä operoi jo monipilvistrategiaa – se ei ole enää pelkkä IT-arkkitehtuurivalinta, vaan liiketoiminnan joustavuuden ja toimittajariippumattomuuden tae.

Kolmantena trendinä nousee vihreä pilvi. Fortum Oyj hyödyntää Helsingin seudun datakeskusten hukkalämpöä kaukolämpöverkossa – innovaatio, joka tekee Suomesta edelläkävijän kestävässä datakeskusinfrastruktuurissa. Tietoturvariskeihin pilvessä kannattaa perehtyä ennen laajempaa käyttöönottoa.

Pilvipalveluiden käyttötapaukset suomalaisyrityksille

Eurostatin 2024 tutkimuksen mukaan suomalaisten yritysten yleisimmät pilvipalvelut ovat sähköpostipalvelut (63 % pilveä käyttävistä yrityksistä), toimisto-ohjelmistot kuten Microsoft 365 ja Google Workspace (58 %), tiedostojen tallennus (55 %), taloushallinnon sovellukset (35 %) sekä CRM-järjestelmät (25 %). Kehitystiimeillä IaaS-laskentakapasiteetti on käytössä noin 40 prosentilla.

Julkisella sektorilla pilven käyttötapaukset ovat erityisen mielenkiintoisia. Kanta.fi (kansallinen potilastietovaranto) käyttää hallittua hybridiarkitehtuuria tiukkojen terveystietovaatimusten täyttämiseksi. Kela on ottanut käyttöön SAP S/4HANA Cloud – ja Azure-ratkaisuja. Suomi.fi-digitaalipalvelualusta, jota käyttävät kaikki suomalaiset julkishallinnon verkkopalvelut, nojaa pilvi-infrastruktuuriin.

Ohjelmistotyökalujen vertailuun ja tekoälyavusteisiin ratkaisuihin kannattaa tutustua myös näiden artikkeleiden kautta: Microsoft 365 vs Google Workspace – vertailu, Microsoft 365 Copilot arvostelu ja Google Gemini for Workspace arvostelu.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Missä suomalaisyritysten pilvidata säilytetään?

Datan sijainti riippuu valitusta palveluntarjoajasta ja alueesta. Microsoft Azure Finland Central ja Azure Finland South säilyttävät datan Suomessa. Google Cloud europe-north1 säilyttää datan Haminassa, Suomessa. Sen sijaan AWS eu-north-1 sijaitsee Tukholmassa, Ruotsissa, joten data ei ole Suomen maaperällä. Kaikki kolme aluetta ovat kuitenkin EU:n alueella, joten GDPR:n perusvaatimukset täyttyvät. Jos tietosuoja tai kansalliset turvallisuusvaatimukset edellyttävät nimenomaan Suomessa sijaitsevaa dataa, valitse Azure tai GCP. Sopimuksessa kannattaa aina tarkistaa myös alihankkijoiden datan sijainti.

Onko pilvi turvallinen arkaluonteiselle tiedolle?

Kyllä, mutta ehdoilla. Tietosuojavaltuutetun toimisto ja Traficom ovat todenneet, että pilveä voidaan käyttää arkaluonteiseen dataan, kun tekniset ja sopimusoikeudelliset suojakeinot ovat kunnossa. Käytännössä tämä tarkoittaa salattua yhteyttä (TLS), tallennuksen salausta, pääsynhallinnan auditointia ja selkeää tietojenkäsittelysopimusta (DPA) palveluntarjoajan kanssa. Kaikkein arkaluonteisimmalle julkishallinnon tai puolustussektorin tiedolle vaaditaan edelleen on-premises- tai yksityinen hallinnoitu pilviratkaisu. CSC:n cPouta on sertifioitu suomalaiselle tutkimusdatalle, mukaan lukien henkilötieto.

Mitä eroa on yksityisellä, julkisella ja hybridipilvellä?

Julkinen pilvi (public cloud) tarkoittaa jaettua infrastruktuuria, jota hyperscalerit kuten Microsoft Azure, Google Cloud tai AWS ylläpitävät monivuokralaisympäristöissä. Se on kustannustehokkain vaihtoehto ja skaalautuu nopeasti. Yksityinen pilvi (private cloud) on yhden organisaation yksinomaisessa käytössä oleva ympäristö, joko omassa konesalissa tai kolmannen osapuolen isännöimänä – korkeampi hinta, mutta enemmän hallintaa. Hybridipilvi yhdistää molemmat: kriittinen data pysyy yksityisessä pilviympäristössä, kun taas skaalautuvat kehitystyöt tai julkiset sovellukset ajetaan julkisessa pilvessä. Yli 60 prosenttia suomalaisista suuryrityksistä käyttää jo hybridin tai monipilven yhdistelmää (Tietoevry Nordic Cloud Barometer 2024).

Kuinka paljon pilvipalvelut maksavat suomalaiselle pk-yritykselle?

Kustannukset vaihtelevat suuresti tarpeen mukaan. Yksinkertaisimmillaan 10 hengen yritys voi aloittaa Microsoft 365 Business Basicilla noin 60 eurolla kuussa (10 käyttäjää × ~6 €/kk). Laajempi hybridipilviratkaisu yhdistettynä IaaS-kapasiteettiin ja hallittuihin tietoturvapalveluihin voi maksaa pk-yritykselle 500–5 000 euroa kuukaudessa riippuen kuormasta ja tukipalveluista. Hinnoittelussa kannattaa huomioida Azure Finland Central –alueen D2s v5 –virtuaalipalvelimen hinta (noin 0,10–0,12 €/h) ja Suomen 25,5 prosentin ALV-kanta B2C-hankinnoissa. Pyydä aina käyttöarvioon perustuva kuluennuste pilvilaskurista ennen sitoutumista.

Mitä NIS2-direktiivi tarkoittaa yritysten pilvipalvelukäytölle?

NIS2 (toimeenpantu Suomessa kyberturvallisuuslailla vuonna 2024) laajentaa kyberturvallisuusvelvoitteita aiempaa huomattavasti useammalle toimialalle ja yrityskoolle. Olennaisilla toimijoilla – energia, liikenne, terveydenhuolto, finanssi, digitaaliinfrastruktuuri – on oltava kyberturvallisuuden riskienhallintakäytännöt, joihin sisältyy myös pilvipalveluntarjoajien turvallisuuden arviointi. Pilvipalveluntarjoajia käyttävien yritysten on varmistettava, että toimittajasopimukset täyttävät NIS2:n vaatimukset ja että merkittävistä tietoturvatapahtumista raportoidaan Traficomille 24 tunnin kuluessa. Tietoturvan riskeistä ja hallinnasta löydät lisätietoa erillisestä artikkelistamme.

Miten EU:n Data Act vaikuttaa pilvipalvelusopimuksiin?

EU:n Data Act (asetus 2023/2854) tuli sovellettavaksi syyskuussa 2025. Sen keskeinen vaikutus pilvisopimusten kannalta on toimittajanvaihdon helpottaminen: pilvipalveluntarjoajan on mahdollistettava vaihto kilpailijalle 30 päivässä ja luovuttava kohtuuttomista vaihtomaksuista. Tämä vahvistaa suomalaisyritysten neuvotteluasemaa ja vähentää toimittajalukkiutumisen riskiä. Lisäksi Data Act selkeyttää IoT-laitteiden tuottaman datan käyttöoikeuksia pilvessä. Käytännössä yritysten kannattaa pyytää uusiin sopimuksiin Data Act –yhteensopivuuslauseke ja varmistaa, että dataportabiliteettivelvoitteet on kirjattu sopimuksiin.

Onko AWS vai Azure parempi suomalaiselle yritykselle?

Kumpikin on erinomainen alusta, mutta Suomen kontekstissa valintaan vaikuttaa ennen kaikkea datan sijainti. Azure Finland Central säilyttää datan Suomessa ja integroituu saumattomasti Microsoft 365 – ekosysteemiin, mikä tekee siitä luontevan valinnan Microsoft-ympäristöissä toimiville yrityksille. AWS eu-north-1 sijaitsee Ruotsissa, mikä on GDPR:n näkökulmasta riittävä mutta ei vastaa vaatimukseen datan pysymisestä Suomessa. AWS:n palveluvalikoima on globaalisti laajin ja kypsimmistä, mikä hyödyttää kehittäjäyhteisöjä ja startup-yrityksiä. Suosittelemme valitsemaan Azuren, jos datan sijainti Suomessa on prioriteetti tai Microsoft-integraatiot ovat keskeisiä; AWS:n, jos globaali kehittäjäekosysteemi, Lambda-serverless tai erityiset AWS-natiivipalvelut ovat tärkeitä.

Miten pilvipalvelut liittyvät tekoälytyökaluihin?

Pilvi on tekoälysovelluksien perusta: koneoppimisen koulutus vaatii valtavasti laskentakapasiteettia, jota ei ole järkevää hankkia omaan konesaliin. Azure OpenAI Service mahdollistaa GPT-4- ja muiden suurten kielimallien käytön yrityksen omassa Azure-ympäristössä Suomessa sijaitsevalla datalla. Google Vertex AI tarjoaa vastaavan alustan Gemini-mallien hyödyntämiseen. Tekoälytyökalujen, kuten Notion AI, Jasper AI tai Claude yrityskäytössä, taustalla on aina pilvi-infrastruktuuri. Tekoälyn ja pilven yhteensovittamisesta yritysstrategiaan löydät lisää tekoälystrategia-artikkelistamme.

Lähteet

• Eurostat – Cloud computing – statistics on the use by enterprises (2024, viitevuosi 2023): ec.europa.eu/eurostat
• Tilastokeskus – Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2023: stat.fi/til/icte
• Euroopan komissio – DESI 2023: Finland Country Profile: digital-strategy.ec.europa.eu
• Tietosuojavaltuutetun toimisto – GDPR-ohjeet pilvipalveluista: tietosuoja.fi
• Traficom – Kyberturvallisuus ja NIS2: traficom.fi
• Euroopan komissio – EU Data Act (2023/2854): digital-strategy.ec.europa.eu/data-act
• ENISA – EUCS – Cloud Services Scheme (2024): enisa.europa.eu
• Microsoft Azure – Azure geographies: Finland: azure.microsoft.com
• Google – Hamina data center: google.com/about/datacenters
• CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Pilvilaskennan palvelut: research.csc.fi
• Valtiovarainministeriö / JulkICT – Julkisen hallinnon digitalisaatiostrategia: vm.fi

IT-insinööri palkka: palkkatasot ja vaikuttavat tekijät 2025