Pk-yrityksen siirtyminen pilvipalveluun: migraatiosuunnitelma

Suomalaisista pk-yrityksistä yli 60 prosenttia hyödyntää jo jonkinlaista pilvipalvelua, mutta täysimittainen siirtyminen paikallisista järjestelmistä pilviympäristöön on monelle yhä kesken tai kokonaan aloittamatta. Tilastokeskuksen vuoden 2025 ICT-selvityksen mukaan pilvipalveluiden käyttö kasvoi Suomessa 12 prosenttiyksikköä vuosien 2022–2024 välillä, ja kasvu jatkuu edelleen. Siirtymä ei kuitenkaan tapahdu itsestään: onnistunut migraatio vaatii selkeän vaiheistuksen, realistisen aikataulun ja johdon sitoutumisen.

Miksi pilvipalveluun siirtyminen on ajankohtaista juuri nyt

Digitalisaation tahti kiihtyy, ja pk-yritysten kilpailukyky riippuu yhä enemmän niiden kyvystä hyödyntää ketteriä digitaalisia ratkaisuja. Pilvipalvelut mahdollistavat skaalautuvan IT-infrastruktuurin ilman suuria laiteinvestointeja, ja etätyön yleistyminen on lisännyt paineita siirtyä paikkariippumattomiin työkaluihin.

EU:n digitaalisessa vuosikymmenessä asetettu tavoite, jonka mukaan 75 prosenttia EU:n yrityksistä käyttää pilvipalveluja vuoteen 2030 mennessä, luo myös institutionaalista painetta. Suomessa Business Finland on tukenut pk-yritysten digitalisaatiohankkeita useilla rahoitusohjelmilla, ja Traficom ylläpitää ohjeistuksia yritysten tietoturvalliseen pilvisiirtymään.

Pilvipalvelumallien ymmärtäminen ennen migraatiota

Ennen siirtymistä on tärkeää ymmärtää, mitä pilvipalvelumallia yrityksen tarpeisiin parhaiten sopii. Kolme päämallia ovat IaaS (Infrastructure as a Service), PaaS (Platform as a Service) ja SaaS (Software as a Service). Useimmat pk-yritykset aloittavat SaaS-palveluista, kuten Microsoft 365:stä tai Google Workspacesta, koska niiden käyttöönotto ei vaadi teknistä osaamista.

Sivustollamme on julkaistu yksityiskohtainen katsaus pilvipalvelumalleista suomalaisille yrityksille, jossa käydään läpi IaaS, PaaS ja SaaS sekä niiden soveltuvuus erikokoisille organisaatioille. Lisäksi julkisen, yksityisen ja hybridipi lven eroista kertova artikkeli auttaa valitsemaan oikean infrastruktuurimallin.

Vaihe 1: Nykytilan kartoitus ja valmiusarviointi

Migraatioprojektin ensimmäinen vaihe on nykytilan tarkka kartoitus. Tähän kuuluu kaikkien käytössä olevien ohjelmistojen, palvelimien, tietokantojen ja verkkolaitteiden inventointi. Kartoituksen tavoitteena on ymmärtää, mitä järjestelmiä siirretään, mitkä voidaan korvata pilvinatiiveilla ratkaisuilla ja mitä on mahdollisesti järkevä säilyttää paikallisena.

Kartoituksessa kannattaa käyttää ns. 6R-viitekehystä, joka on laajalti tunnustettu pilvimigraation suunnittelutyökalu. Viitekehys luokittelee jokaisen järjestelmän kuuden strategian mukaan: Rehost (lift and shift), Replatform, Repurchase, Refactor, Retire ja Retain. Useimmille pk-yrityksille yleisin strategia on Rehost, jossa palvelimien sovellukset siirretään sellaisenaan pilvi-instansseihin.

Valmiusarviointiin kuuluu myös henkilöstön osaamisen kartoittaminen. Traficomin selvityksen mukaan puutteellinen osaaminen on yleisin este pilvipalveluiden laajamittaisemmalle käyttöönotolle suomalaisissa pk-yrityksissä. Koulutustarpeen tunnistaminen jo alkuvaiheessa säästää aikaa ja resursseja myöhemmin.

Pilvimigraation suurin kompastuskivi ei ole teknologia vaan muutos: ihmisten, prosessien ja kulttuurin sopeuttaminen uuteen toimintamalliin.

Vaihe 2: Strategian valinta ja toimittajan arviointi

Kun nykytila on kartoitettu, on aika valita migraatiostrategia ja pilvipalvelutoimittaja. Pohjoismaisessa kontekstissa keskeisimmät toimittajat ovat AWS (Amazon Web Services), Microsoft Azure ja Google Cloud Platform. Meillä on vertailtu näitä palveluntarjoajia tarkemmin Pohjoismaiseen liiketoimintaan sopivaa pilvipalvelua käsittelevässä artikkelissa.

Suomalaisille pk-yrityksille erityisen relevantti tekijä on tietosuoja ja GDPR-vaatimustenmukaisuus. Microsoft Azurella on datakeskuksia Pohjoismaissa, ja AWS käyttää Tukholman aluetta (eu-north-1) Pohjoismaisille asiakkailleen. Google Cloud laajensi pohjoismais kapasiteettiaan Helsinkiin vuonna 2024, mikä parantaa latenssia ja tietojen sijaintiin liittyviä vaatimuksia merkittävästi.

Toimittajaa valitessa kannattaa kiinnittää huomiota myös suomenkieliseen tukeen, paikallisiin kumppaneihin ja referensseihin vastaavan kokoisilta yrityksiltä. Business Finlandin Cloud First -ohjelma on auttanut useita suomalaisia pk-yrityksiä toimittajavalinnan tekemisessä ja rahoituksen hakemisessa.

Vaihe 3: Pilotointi ja testauskierros

Pilottivaihe on migraation kriittisin osatekijä. Tässä vaiheessa valitaan yksi tai kaksi vähäriskistä, ei-kriittistä järjestelmää tai prosessia, jotka siirretään pilviympäristöön. Pilottia ei pidä kiirehtiä, vaan se toimii oppimisalustana koko tiimille.

Tyypillisiä pilottikohteita pk-yrityksille ovat sähköpostipalvelujen siirto (esim. Exchange On-Premises – Microsoft 365), verkkosivujen ja intranet-ratkaisujen siirto, varmuuskopiointijärjestelmien muutos pilvipohjaiseksi sekä yhteistyötyökalujen käyttöönotto, kuten Microsoft Teams tai Google Workspace. Näissä muutoksissa riski on pieni, mutta opittavaa on paljon.

Pilottivaiheen aikana on tärkeää mitata keskeisiä suorituskykyindikaattoreita: käyttäjätyytyväisyys, suorituskyky, käytettävyys ja kustannukset. Näiden vertailu aiempaan tilanteeseen antaa konkreettista dataa migraation jatkopäätösten tueksi.

Vaihe 4: Vaiheistettu tuotantomigraatio

Pilottivaiheen onnistumisen jälkeen alkaa varsinainen tuotantomigraatio. Tämä kannattaa toteuttaa aalloissa järjestelmien kriittisyyden ja riippuvuuksien mukaan. Ensimmäiseen aaltoon kuuluvat vähäriskiset, itsenäiset järjestelmät; toiseen aallon järjestelmät, joilla on muutamia integraatioita; ja viimeiseen aaltoon kriittiset liiketoimintajärjestelmät, kuten ERP tai CRM.

Kutakin migraatioaaltoa varten on laadittava yksityiskohtainen rollback-suunnitelma. Jos pilviympäristössä ilmenee vakavia ongelmia, on pystyttävä palaamaan vanhaan järjestelmään hallitusti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanha ympäristö pidetään toiminnassa rinnakkain riittävän pitkään, tyypillisesti 2–4 viikkoa kunkin aallon jälkeen.

Tietojen migraatiolle on varattava riittävästi aikaa. Suuren tietomäärän siirtäminen pilvipalveluun voi kestää useita päiviä tai viikkoja, ja siirtovaiheessa tulee varmistaa, että data pysyy eheänä. AWS:n Database Migration Service, Azure Database Migration Service ja Google Database Migration Service ovat yleisesti käytettyjä työkaluja tietokantojen siirtämiseen.

Jokainen migraatioaalto on samalla mahdollisuus siivota teknistä velkaa ja modernisoida prosesseja, ei vain kopioida vanhaa uuteen ympäristöön.

Realistinen aikataulu pk-yrityksen pilvimigraatiolle

Migraation kesto riippuu yrityksen koosta, järjestelmien monimutkaisuudesta ja sisäisistä resursseista. Alle 20 henkilön yritys voi siirtyä peruspilvipalveluihin muutamassa viikossa, mutta 50–250 henkilön pk-yritys, jolla on useita omia järjestelmiä, tarvitsee tyypillisesti 6–12 kuukautta.

Seuraava viitekehys on suuntaa-antava migraatioprojektin aikatauluttamiseen. Aika voi vaihdella huomattavasti riippuen etenkin siitä, onko yrityksessä omia sovelluksia tai räätälöityjä järjestelmiä, jotka vaativat koodimuutoksia.

• Viikot 1–4: Kartoitus ja strategia – Nykytilan inventointi, 6R-luokittelu, toimittajavertailu, koulutustarpeiden tunnistaminen.
• Viikot 5–8: Pilotointi – Vähäriskisten järjestelmien siirto, käyttäjäkoulutus, mittaristojen rakentaminen.
• Viikot 9–20: Ensimmäinen migraatioaalto – Ei-kriittisten järjestelmien siirto, integraatioiden testaus, rinnakkaiskäytön vaihe.
• Viikot 21–36: Toinen migraatioaalto – Liiketoimintakriittiset järjestelmät, tarkka rollback-suunnittelu, henkilöstön laajempi koulutus.
• Viikot 37–48: Optimointi – Kustannusten optimointi, automaation rakentaminen, vanhojen järjestelmien alasajo.

Kustannukset ja ROI: mitä pk-yrityksen on laskettava

Pilvimigraation kokonaiskustannuksia laskettaessa on huomioitava sekä suorat että epäsuorat kustannukset. Suoria kustannuksia ovat pilvipalvelumaksut, migraatioprojektin työkustannukset, mahdolliset konsulttipalkkiot ja koulutus. Epäsuoria kustannuksia ovat tuottavuuden tilapäinen lasku siirtymävaiheen aikana sekä mahdolliset lisenssimaksut vanhoista järjestelmistä rinnakkaiskäytön aikana.

Säästöpotentiaali realisoituu tyypillisesti 12–24 kuukauden kuluttua migraatiosta. Gartner arvioi vuoden 2025 raportissaan, että oikein toteutettu pilvisiirtymä alentaa IT-infrastruktuurin kokonaiskustannuksia 20–40 prosenttia kolmen vuoden ajanjaksolla. Lisäksi ylläpitoon kuluva aika vähenee, jolloin IT-henkilöstö voi keskittyä strategisempiin tehtäviin.

ROI-laskennassa kannattaa huomioida myös aineettomia hyötyjä: parempi käytettävyys (pilvipalveluiden SLA-lupaukset ovat tyypillisesti 99,9–99,99 %), parantunut tietoturva, automaattiset päivitykset ja skaalautuvuus liiketoiminnan kasvaessa. Nämä tekijät voivat olla arvokkaampia kuin suorat kustannussäästöt, vaikka niitä on vaikeampi mitata.

Tietoturva ja vaatimustenmukaisuus pilvimigraatiossa

Tietoturva on yksi yleisimmistä huolenaiheista pilvipalveluihin siirryttäessä. Suomalaisille yrityksille keskeisiä sääntelyvaatimuksia ovat GDPR (EU:n tietosuoja-asetus), NIS2-direktiivi (kriittisen infrastruktuurin kyberturvallisuus) sekä toimialakohtaiset vaatimukset, kuten finanssialan PCI DSS tai terveydenhuollon Kanta-palvelun vaatimukset.

Pilvipalveluiden yhteinen vastuumalli (Shared Responsibility Model) tarkoittaa, että palveluntarjoaja vastaa infrastruktuurin turvallisuudesta, mutta asiakas vastaa omista tiedoistaan, käyttäjähallinnastaan ja sovellustensa turvallisuudesta. Tämä on tärkeä ymmärtää jo ennen migraatiota, sillä se määrittää, mitä tietoturvatoimenpiteitä yrityksen on itse toteutettava.

Käytännön tietoturvatoimenpiteisiin kuuluvat vahva tunnistautuminen (MFA) kaikille käyttäjille, roolipohjainen pääsynhallinta (RBAC), verkon segmentointi, tietojen salaus siirron ja levossa sekä säännöllinen penetraatiotestaus. Traficom suosittelee lisäksi, että pk-yritykset hankkivat MDR-palvelun (Managed Detection and Response) pilviympäristön jatkuvaan valvontaan.

Lisätietoa tietoturvasta on saatavilla artikkeleistamme, kuten tekoälyn tietoturvasta ja riskeistä yrityksissä sekä kyberturvallisuusratkaisuista, joita suomalaiset yritykset hyödyntävät.

Yleisimmät sudenkuopat ja niiden välttäminen

Pilvimigraatio epäonnistuu useimmiten muutamasta yleisestä syystä. Riittämätön suunnittelu on yleisin: yritys aloittaa migraation ennen kuin nykytila on kunnolla kartoitettu. Teknisen velan siirtäminen pilveen on toinen tyypillinen virhe, jolloin vanhat ongelmat siirtyvät uuteen ympäristöön ratkaisematta.

Alibudjetointi on erityisen yleinen haaste. Migraatioprojektit ylittävät budjettinsa useammin kuin alittavat, ja tyypillinen ylitys on 20–30 prosenttia alkuperäisestä arviosta McKinsey & Companyn vuoden 2024 selvityksen mukaan. Realistinen budjetti sisältää puskurivarauksen yllättäville kustannuksille.

Henkilöstön muutosvastarinta voi hidastaa tai jopa kaataa projektin. Koulutukseen ja viestintään investoiminen kannattaa: kun henkilöstö ymmärtää muutoksen hyödyt ja saa riittävän tuen uuden ympäristön käytössä, siirtymä sujuu huomattavasti kitkattomammin. Muutosjohtaminen on yhtä tärkeää kuin tekninen toteutus.

Kustannusten seuranta on kriittistä myös siirtymän jälkeen. Pilvipalvelut voivat kasvaa huomaamattomasti, jos resursseja ei optimoida aktiivisesti. Ns. cloud sprawl, eli käyttämättömien tai alikäytettyjen resurssien kertyminen, on erittäin yleinen ongelma. AWS Cost Explorer, Azure Cost Management ja Google Cloud Billing ovat keskeisiä työkaluja kustannusten hallintaan.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan pk-yrityksen pilvimigraatio kestää?

Pilvimigraation kesto vaihtelee huomattavasti yrityksen koon ja järjestelmien monimutkaisuuden mukaan. Alle 20 henkilön yritys, jolla on vain toimisto-ohjelmistoja ja sähköposti, voi siirtyä pilvipalveluihin 2–6 viikossa. 50–250 henkilön pk-yritys, jolla on useita omia järjestelmiä, integraatioita ja mahdollisesti räätälöityjä sovelluksia, tarvitsee tyypillisesti 6–12 kuukautta. Kriittisimpien järjestelmien migraatioon, kuten ERP- tai tuotannonohjausjärjestelmiin, on aina varattava enemmän aikaa kuin aluksi tuntuu tarpeelliselta. Realistinen aikatauluttaminen on yksi tärkeimmistä onnistumistekijöistä.

Paljonko pilvimigraatio maksaa pk-yritykselle?

Kustannukset vaihtelevat laajasti riippuen siirrettävien järjestelmien määrästä ja monimutkaisuudesta. Yksinkertaisimmissa tapauksissa, kuten sähköpostin siirrossa Microsoft 365:een, kustannukset voivat jäädä muutamaan tuhanseen euroon. Kokonaisvaltainen migraatio, johon sisältyy useita järjestelmiä ja konsulttipalveluja, voi maksaa 20 000–150 000 euroa tai enemmän 50–200 henkilön yritykselle. Pitkän aikavälin kustannukset laskevat tyypillisesti, kun laitteistoinvestoinnit ja ylläpitokustannukset poistuvat. Business Finland tarjoaa rahoitustukea digitalisaatiohankkeisiin, joihin pilvimigraatio voi sisältyä.

Miten GDPR vaikuttaa pilvipalveluun siirtymiseen?

GDPR on keskeinen tekijä pilvipalvelutoimittajan valinnassa. Henkilötietoja ei saa siirtää EU:n ulkopuolelle ilman asianmukaisia suojakeinoja, kuten EU:n vakiosopimuslausekkeita tai päätöstä tietosuojan riittävyystasosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU:n alueella sijaitsevat datakeskukset ovat suositeltavia. Kaikki suuret pilvipalvelutoimittajat – AWS, Azure ja Google Cloud – tarjoavat EU:n alueella sijaitsevia datakeskuksia ja GDPR-vaatimusten mukaisia palvelusopimuksia. Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut oppaan pilvipalveluiden käyttöön GDPR:n näkökulmasta, jota kannattaa hyödyntää suunnittelussa.

Mitä pilvipalvelua suomalaisen pk-yrityksen kannattaa käyttää?

Ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan valinta riippuu yrityksen nykyisestä teknologiaympäristöstä, henkilöstön osaamisesta ja liiketoimintatavoitteista. Jos yrityksellä on jo käytössä Microsoft 365, luonteva jatko on Azure. Google Workspace -yrityksille Google Cloud Platform on luonteva valinta. AWS on laajin ja joustavin vaihtoehto, mutta vaatii enemmän teknistä osaamista. Suomalainen UpCloud tarjoaa yksinkertaisemman vaihtoehdon yrityksille, jotka haluavat kotimaisen toimijan. Lue lisää toimittajien eroista AWS vs Azure vs Google Cloud -vertailustamme.

Voiko pilvimigraation tehdä itse ilman konsulttia?

Yksinkertaisimmat migraatiot, kuten sähköpostin tai tiedostonjaon siirtäminen pilvipohjaiseen SaaS-palveluun, voidaan tehdä sisäisin voimin, jos IT-osaamista löytyy. Monimutkaisemmissa hankkeissa, joihin sisältyy omia sovelluksia, tietokantoja tai räätälöityjä integraatioita, ulkopuolinen asiantuntija maksaa itsensä takaisin nopeasti virheiden välttämisen ja nopeamman toteutuksen kautta. Sertifioidut pilvipalvelukonsultit löytyvät AWS:n, Azuren ja Google Cloudin kumppaniverkoston kautta. Suomessa toimii useita AWS- ja Azure-sertifioituja pk-yrityksiin erikoistuneita konsulttiyrityksiä.

Miten varmuuskopiointi toimii pilvipalvelussa?

Pilvipalveluissa varmuuskopiointi on monipuolisempaa ja luotettavampaa kuin perinteisissä paikallisissa järjestelmissä, mutta se on silti yrityksen omalla vastuulla. Suuret pilvipalveluntarjoajat tarjoavat automaattisia varmuuskopioratkaisuja: AWS Backup, Azure Backup ja Google Cloud Backup and DR ovat käytetyimpiä. SaaS-palveluissa, kuten Microsoft 365:ssä, Microsoft ei oletuksena säilytä poistetun datan varmuuskopioita kuin 30–90 päivää, joten erillinen kolmannen osapuolen varmuuskopiointiratkaisu, kuten Veeam tai Acronis, on suositeltava. Varmuuskopiointi kannattaa testata säännöllisesti myös pilviympäristössä.

Mitä tapahtuu, jos pilvipalvelu kaatuu?

Pilvipalveluiden käytettävyys on yleensä parempi kuin paikallisten palvelimien: suurimpien toimittajien SLA-lupaukset ovat 99,9–99,99 %, mikä tarkoittaa enintään muutamia tunteja seisokkia vuodessa. Täydellinen suoja katkoilta edellyttää kuitenkin arkkitehtuurin suunnittelua useammalle saatavuusalueelle (Availability Zone) ja mahdollisesti useammalle alueelle (Region). Liiketoimintakriittisille järjestelmille on syytä rakentaa katastrofipalautussuunnitelma (Disaster Recovery Plan), jossa määritellään tavoitteelliset palautusajat (RTO) ja sallittu tietojen menetysmäärä (RPO). Nämä käsitteet kannattaa käydä läpi pilvipalvelukonsultin kanssa jo suunnitteluvaiheessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• AWS vs Azure vs Google Cloud 2026 – Pohjoismaiseen liiketoimintaan sopiva pilvi
• Julkinen, yksityinen vai hybridi pilvi – mikä sopii suomalaiselle yritykselle?
• Pilvipalvelut yrityksille Suomessa 2026: IaaS, PaaS ja SaaS

Lähteet

• Tilastokeskus – ICT-käyttö yrityksissä 2024 (suomalaisten yritysten pilvipalvelukäyttö): https://www.stat.fi/til/icte/
• Euroopan komissio – 2030 Digital Decade Policy Programme (EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet): https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/digital-decade-policy-programme-2030
• Traficom – Pilvipalveluiden tietoturvaohje yrityksille: https://www.traficom.fi/fi/viestinta/kyberturvallisuus
• Tietosuojavaltuutetun toimisto – Henkilötietojen siirto kolmansiin maihin: https://tietosuoja.fi/henkilotietojen-siirto-kolmansiin-maihin
• Gartner – Cloud Migration Cost Optimization Report 2025 (IT-kustannussäästöarviot): https://www.gartner.com/en/information-technology/insights/cloud-migration
• Business Finland – Digitalisaatiorahoitus pk-yrityksille: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/digitalisaatio
• McKinsey & Company – Cloud migration challenges and budget overruns 2024: https://www.mckinsey.com/capabilities/mckinsey-digital/our-insights

IT-insinööri palkka: palkkatasot ja vaikuttavat tekijät 2025